Kypsyysnäyte ja sen suorittamistavat suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Kypsyysnäytteestä on määrätty ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014 8 §). Määräyksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opinnäytetyönsä alalta. Näytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen ja ruotsin kielen taitoa. Silloin kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä.

Asetuksessa ei tarkalleen ottaen määrätä yksityiskohtaisesti siitä tavasta, millä kypsyysnäyte suoritetaan. Käytännössä näyttää siltä, että kypsyysnäyte on edelleen pääsääntöisesti esseemuotoinen tentti, joka kirjoitetaan valvotuissa olosuhteissa yleensä käsin, ilman tehtyyn opinnäytetyöhön liittyvää materiaalia. Myös oma maturiteettimuistoni Jyväskylän yliopistosta vuodelta 2003 liittyy tällaiseen toimintamalliin. Samoihin aikoihin tuli muistaakseni muutos siihen, että mikäli oli kandintyönyhteydessä kirjoittanut kypsyysnäytteen, ei sitä tarvinnut enää kirjoittaa uudelleen gradun valmistuttua. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri ammattikorkeakoulussa ja etenkin korona-aika on pakottanut tarkastelemaan olemassa olevia suoritustapoja toki ketterimmät ovat olleet liikkeellä jo huomattavasti aikaisemmin.

Kävin läpi suomalaisten ammattikorkeakoulujen ohjeistukset liittyen kypsyysnäytteen suorittamiseen niiltä osin kuin tietoa oli saatavissa ja kokosin tulokset Taulukkoon 1 Kypsyysnäytteen suorittamisen tavat suomalaisissa ammattikorkeakouluissa 12.3.2021. Haku toteutettiin sanalla ”kypsyysnäyte” suoraan koulun sivustolta eikä yleisenä nettihakuna.

Kuten taulukosta ilmenee, valtaosassa oppilaitoksissa perustutkinnon osalta kypsyysnäytteen suoritusmuotona on koe valvotuissa olosuhteissa.

Selkeitä poikkeuksia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Jyväskylässä alemman tutkinnon suorittaneet tekevät sisäisen tiedotteen ja Oulussa vaihtoehtoisia suoritusmuotoja on eniten. Oulussa nimittäin kypsyysnäytteen voi suorittaa joko kirjoittamalla esseen, artikkelin tai blogitekstin. Lisäksi lehdistötiedote tai kypsyysnäyte voi olla ammattialan seminaariesitelmä tai posteriesitys ovat mahdollisia tapoja suorittaa kypsyysnäyte. Ehkä seminaariesitelmä hieman nousee esiin, sillä asetuksessa määrätään nimenomaisesti kypsyysnäytteen kirjallisesta muodosta. Toki seminaariesitelmä on myös yleensä kirjallisessa muodossa, joten tämä selittynee sillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OPM) sivustolta en kyennyt löytämään mitään ohjeistusta opinnäytetyön tavoista (OPM). Vanhoja käytäntöjä on hyvä arvioida säännöllisesti. Ehkä niitä ei tule arjen kiireessä aina edes huomattua, sillä koska ennenkin on tehty näin ja koska systeemi toimii kuin junan vessa. Kuitenkin uusien ja joustavien tapojen kehittäminen ja käyttöönotto on paikallaan. Opiskelijat ovat usein jo työelämässä, kun he saavat opinnäytetyönsä valmiiksi ja siksi lähitenttiin matkustaminen kesken työviikon voi olla suuri haaste.