Osaaminen näkyväksi – tutkinnon tuoman asiantuntijuuden tunnistaminen

Teksti | Sarita Topi-Hulmi , Marjo Poutanen

Estenomi (ylempi AMK) -–tutkinto täyttää kolme vuotta tammikuussa 2021. Ennen tutkinnon kehittämistä kauneusalan koulutuspolku loppui AMK-tutkinnon suorittamiseen. Kun tutkinto luotiin, tärkeänä tavoitteena olikin alan tasavertaistaminen muihin aloihin nähden. (Poutanen 2018.) Kiinnostus tutkintoa kohtaan on kasvanut jokaisessa yhteishaussa (Opetushallitus 2020) ja nyt ensimmäiset tutkintoon valmistuneet ovat siirtyneet työmarkkinoille. Sarita Topi-Hulmin opinnäytetyössä selvitettiin miten Estenomi (ylempi AMK) -tutkinto vastaa tämänhetkiseltä sisällöltään työelämänosaamistarpeita. Lisäksi selvitettiin tunnistaako työelämä tutkinnon tuottaman osaamisen ja millä keinoilla tutkinnon tunnettuutta voitaisiin parantaa.

Tutkinnon ollessa melko uusi  ei työelämässä ole  paljon kokemusta ylemmän estenomitutkinnon suorittaneista ja heidän osaamisestaan. Tämä saattaa vaikeuttaa tutkintoa vastaaviin tehtäviin työllistymistä. Tulevaisuudessa valmistuvien opiskelijoiden on todennäköisesti helpompi saada uutta tutkintoa ja sen tasoa vastaavaa työtä, jos työelämässä ymmärretään ylemmän estenomitutkinnon suorittaneen työnhakijan osaamisalueet paremmin.

Osaamisen visualisoinnilla osaamisprofiilin selkiyttämiseen

Opinnäytetyön kehittämismenetelmiksi valittiin ideointityöpaja ja teemahaastattelut. Ideointityöpajaan osallistuivat kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan tutkinnon työelämän ohjausryhmän jäsenet ja Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan henkilökunta. Yhteiskehittämisen menetelmänä käytettiin 6-3-5 -menetelmää, jonka tarkoitus on tuottaa lyhyessä ajassa paljon erilaisia ideoita. Menetelmässä kuusi ihmistä kirjoittaa viiden minuutin aikana kolme ideaa, tämän jälkeen idealista kierrätetään seuraavalle, joka jatkaa ideointia tai kehittelee ideoita eteenpäin.  6-3-5 -menetelmää sovellettiin työpajassa niin, että osallistujat jaettiin kahteen ryhmään ja ryhmät ideoivat viisi minuuttia yhdessä, jonka jälkeen idealista siirrettiin seuraavalle ryhmälle.  Työpajan päätteeksi vastaukset koottiin sanapilveksi havainnollistamaan tuloksia.

Ideointityöpajan ensimmäisellä kysymyksellä haluttiin selvittää, mitä ovat työelämäedustajan näkökulmasta tärkeimmät ammatilliset kompetenssit, joita estenomi (ylempi AMK) työelämässä tarvitsee. Tärkeimpiä vastauksista nousseita konkreettisen osaamisen teemoja olivat markkinointi-, digitaalisuus- ja esimiesosaaminen, lainsäädännön hallinta, tuote- ja raaka-aineosaaminen sekä tulevaisuusosaaminen.

Kuva 1: Workshopin ensimmäisen kysymyksen tuloksista muodostettu sanapilvi (WordArt 2020)
Kuva 1: Workshopin ensimmäisen kysymyksen tuloksista muodostettu sanapilvi (WordArt 2020)

Workshopin toisella kysymyksellä haluttiin selvittää, mitä ovat ne keinot, mediat, asiat tai henkilöt, joiden avulla estenomi (ylempi AMK) -asiantuntijuus näyttäytyy houkuttelevana työelämälle. Eri medioiden hyödyntäminen, verkostoituminen sekä osaamisen konkretisointi nousivat esiin tärkeinä teemoina.

Kuva 2: Workshopin toisen kysymyksen tuloksista muodostettu sanapilvi (WordArt 2020)
Kuva 2: Workshopin toisen kysymyksen tuloksista muodostettu sanapilvi (WordArt 2020)

Teemahaastatteluiden haastateltavat rajattiin vuonna 2018 aloittaneen vuosikurssin jo valmistuneisiin alumneihin. Haastateltujen kanssa käytiin läpi opetussuunnitelman sisältöjä, ammatti-identiteetin kehittymistä, henkilökohtaisia motivaatioita, tutkinnon tuomia hyötyjä työelämässä sekä tutkinnon tunnettuutta. Yksi tärkeimmistä teemahaastatteluiden tuloksista oli alumnien kokema tyytyväisyys tutkinnon sisältöihin. Alumnit kokivat ammatti-identiteetin kasvamisen sekä  oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen kehittymisen tutkinnon tärkeänä antina. Tutkinnon tunnettuutta työelämässä pidettiin kuitenkin vielä huonona.

Kehittämistyössä saatujen tulosten perusteella luotiin visuaalinen Canva-työkalu ja osaamisposteri selkeyttämään estenomin (ylempi AMK) osaamisprofiilia työelämälle, työnhakuun yhdistettäväksi ja verkostoitumiseen tueksi.

kuvituskuva.
Kuva 3: Tuote- ja raaka-aineosaaminen on estenomin (ylempi AMK) ydinosaamista. (kuva: kirjoittajat)

Työkaluilla halutaan tuoda konkreettisesti esille estenomin (ylempi AMK) yritykseen tuomia hyötyjä ja korostaa tutkinnon suorittaneen vahvuuksia suhteessa tradenomin (ylempi AMK) vahvuuksiin. Näitä vahvuuksia ovat esimerkiksi alan substanssiosaamiseen kuuluva tuote- ja raaka-aineosaaminen sekä alan lainsäädännön tunteminen.

kuvituskuva.
Kuva 4: Estenomitutkintoon (ylempi AMK) sisältyy alan lainsäädännön opintoja (kuva: kirjoittajat)

Kehittämistyön tulokset avoimeen jakoon ja yhteisön käyttöön

Molemmat tuotokset jaetaan Kauneuden- ja hyvinvointialan yrittäjät, Estenomit Pro- ja Estenomit YAMK Pro -Facebook-ryhmissä. Lisäksi ne esitellään aloittaville ylemmän estenomitutkinnon opiskelijoille henkilökohtaisen opintosuunnitelman luomisen yhteydessä. Tavoitteena on, että molemmat kehittämistyön tuotokset ovat nähtävissä myös opiskelijoiden intranetissä.

Työkalu tavoittaa työelämän edustajat opinnäytetyön tekijän lähettämän sähköpostin avulla työn julkaisun jälkeen. Sähköisen kirjeen saavat ne yritykset, joiden tiedetään olevan potentiaalisia työnantajia estenomeille (ylempi AMK) ja jotka mahdollisesti työllistävät jo perustutkinnon suorittaneita estenomeja. Lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu pystyy jakamaan sähköistä työkalua omille yrityskontakteilleen aina halutessaan. Erityisen tärkeä se olisi jakaa kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan tutkinnon työelämän ohjausryhmälle ja koulutuksen verkkosivuilla uusille hakijoille.

Monipuolisen asiantuntijuuden kehittymisen taustalla jatkuva tutkinnon kehitystyö

Työn murroksessa on vankan asiantuntijaosaamisen kysyntä nousussa (Frilander-Paavilainen 2005, 20-32), mutta myös suorittavaa otetta työhön kaivataan (Hanhinen 2010, 33-47). Jo nykyisellään ylempi estenomitutkinto houkuttaa hakijoita myös muilla kuin estenomi (AMK) -pohjatutkinnolla. myös muilta aloilta opiskelijoita . Työelämän toivoessa asiantuntijalta myös estenomi (AMK) -tutkinnon osaamista, tulisi lisäkskehittää keinoja, joilla muilta aloilta saapuvat opiskelijat voisivat opiskella AMK-tutkinnon tuomaa substanssiosaamista ja tutustua alaan monipuolisesti. Tämä voisi omalta osaltaan edistää heidän työllistymistään. Oppimismuotoilun keinoin, esimerkiksi tallennettujen luentojen muodossa, voisi asiaa helpottaa opettajien kohtuullisella työpanoksella.

Alumnien tutkintoa vastaaviin työtehtäviin työllistymistä ei voitu tämän kehittämistyön puitteissa arvioida kunnolla, sillä kaikkien teemahaastatteluihin osallistuneiden valmistumisesta oli alle vuosi aikaa, eikä työuran voitu olettaa vakiintuneen. Tästä syystä jatkokehittämisajatuksena on suorittaa uusintatutkimus viiden vuoden kuluttua. Jatkotutkimuksen yhteydessä myös työkalun hyötyjen toteaminen on ajankohtaista. Opetussuunnitelman visualisointi jatkokehittämisajatuksena auttaisi myös estenomiopiskelijoiden (ylempi AMK) ja alumnien oman osaamisen sanoittamista.

Sarita Topi-Hulmin opinnäytetyö: Asiantuntijuuden tunnistaminen: estenomitutkinnon (ylempi AMK) osaamisprofiili http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723038

Lähteet:

  • Frilander-Paavilainen, E-L. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja 199. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen: Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Väitöskirja 1021. Tampere: Tampere University Press.
  • Poutanen, M. A. (2018) Proudly Presenting, for the first time in Finland, Master’s Degree of Beauty and Cosmetics. Designing the Curriculum with Participative Pedagogy, ICERI2018 Proceedings, pp. 3008-3012.
  • Opetushallitus. 2020a. Viitattu 10.9.2020. https://vipunen.fi/fifi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20analyysi.xlsb
  • WordArt. 2020. Viitattu 6.2.2020. www.wordart.com
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120299045

Jaa sivu