Korkeakouluturvallisuus osana korkeakoulun johtamista

Teksti | Jouni Koski

Ammattikorkeakoululaissa (31 §) todetaan, että opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Vaikka jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on vastuu oman työnsä turvallisuudesta, esimiehet korkeakoulussa vastaavat siitä, että opiskelu- ja työympäristö on turvallinen kaikissa olosuhteissa. Turvallisen korkeakoulun tae on korkeakouluyhteisön jäsenten aktiivisuus turvallisuusasioissa. Kun jokainen korkeakouluyhteisön jäsenen tekee ilmoituksen havaitsemastaan turvallisuuspoikkeamasta, voidaan mahdolliset turvallisuusriskit minimoida.

Pääsääntöisesti ja parhaimmillaan korkeakouluturvallisuuden johtaminen ei ole reagointia vaan ennakointia. Korkeakoulussamme rehtorin alaisuudessa työskentelevä turvallisuusjohtaja vastaa korkeakoulun turvallisuuspalveluista sekä turvallisuustoiminnan ennakointi- ja kehittämistehtävässä toimivan kehittämisryhmän toiminnasta. Arjen turvallisuustyötä toteuttavat korkeakoulukampusten turvallisuusvastaavat turvallisuusjohtajan ohjauksessa sekä yhteistyössä henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Rehtori vastaa koko korkeakouluyhteisön turvallisuustoiminnasta ja yhteistyössä turvallisuusjohtajan kanssa hän osallistuu turvallisuusjohtamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Keväällä 2020 Covid-19 –pandemian levitessä Kiinasta maailmalle ja Suomeen korkeakouluturvallisuus nousi hetkessä tärkeimmäksi asiaksi korkeakoulun johtamisessa. Poikkeukselliseksi pandemian korkeakouluturvallisuuden näkökulmasta tekee, että verrattuna moniin muihin kriisitilanteisiin, se uhkasi kaikki korkeakouluja lähes samaan aikaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Ammattikorkeakoululain mukaisesti (66 §) ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa. Ammattikorkeakouluissa oli siten sangen hyvin varauduttu myös korkeakoulua uhkaaviin pandemioihin, mutta ensimmäistä kertaa korkeakoulut kohtasivat näin vaativan poikkeustilanteen, jossa kaikki kampukset jouduttiin sulkemaan. Koskaan ei kuitenkaan voida varautua poikkeusoloihin liian hyvin, sillä kriisit eivät ole milloinkaan identtisiä ja jokaisesta on opittavissa lisää tulevaisuutta varten.

Korkeakoulun johtamisessa on jotain, mikä menee kaiken edelle ja se on korkeakouluturvallisuus, jolla turvataan korkeakouluyhteisön jäsenet kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää korkeakoululta jatkuvaa riskienarviointia, mikä muodostaa koko korkeakouluyhteisön turvallisuustyön ja korkeakouluturvallisuuden johtamisen perustan. Siinä keskitytään suunnitelmallisesti jatkuvaan vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin, jotta voidaan varautua mahdollisimman hyvin erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112392755

Jaa sivu