Uusi normaali – kotikonttori taukoaa etäjumpalla

Teksti | Mia Björk , Vili Koskinen , Markus Lähteenmäki , Meira Saastamoinen , Johanna Leskelä , Heikki Penttilä

Kevään 2020 koronaepidemian vuoksi Laurean fysioterapeuttiopiskelijoiden projektiharjoittelun sisältö ja toteutus jouduttiin muuttamaan lähes kokonaan. Lopulta toteutustavaksi valikoitui lähes kokonaan etäohjaamalla suoritettava, opetussuunnitelman teeman mukaisesti asiakkaiden fyysistä toimintakykyä edistävä harjoittelu. Harjoittelun ohjelma koostui erilaisista yksilö- ja ryhmäohjauksista.  Kohteena olivat erityisryhmät, työelämätoimijoiden taukoliikunta sekä urheilun juniorijoukkueen etäohjaus. Ennen harjoittelua opiskelijat muodostivat kolmen ja neljän henkilön tiimit, jotka laativat projekteja ja niiden ohjauksia koskevat alustavat toimintasuunnitelmat. Tässä artikkelissa keskitytään Laurean sekä HKScanin henkilöstöjen taukoliikkumisen ohjaamiseen.

Etäohjauksen mahdollisuudet ja hyödyt

Pari vuosikymmentä sitten pandemian kaltaisessa tilanteessa yhteydenpito työnantajaan sekä asiakkaisiin olisi ollut aika toisenlaista. Etäyhteyksien mahdollisuudet olisivat rajoittuneet puhelimen käyttöön. Erilaisten liikkeiden ohjaus ja harjoitusten arviointi pelkän puhelinkeskustelun perusteella olisi ollut käytännössä mahdotonta. Juuri tästä syystä nykyajan teknologian merkitys on todella suuri. Suomessa digiosaaminen on suhteellisen korkealla tasolla, joten myös kuntoutus- ja liikunta-alan on pyrittävä ottamaan tästä mahdollisimman suuri hyöty irti. Kansainvälisen DESI-indeksin, jolla kuvataan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä, mukaan noin 76% suomalaisista on vähintään perustason digitaidot (Valtiovarainministeriö, 2019).

Sosiaalisen kanssakäymisen ja välittämisen tunteen merkitys nykypäivän hektisessä maailmassa on valtava. Lyhyt taukoliikuntahetkikin voi parhaimmillaan motivoida asiakkaan kiinnostumaan liikkumisesta ja muista hyvinvointia tukevista valinnoista. Etäyhteydellä tapahtuvan ohjauksen hyötyjä on ehdottomasti joustavuus. (Salminen & Hiekkala, 2019.) Etäyhteydellä voidaan myös tavoittaa nopeasti ja tehokkaasti asiakkaita, joille esimerkiksi matkustus on työlästä tai aikaa vievää. Terapian ja ohjauksen tehokkuus voivat siis nousta, kun matalan kynnyksen yhteydenotot ovat helpommin toteutettavissa (Tanhunen, Holopainen, Paukkunen, Vertainen & Karppinen 2020.)

Etäohjauksen toteutukset opetus- ja toimistotyön tauottamisessa

Yhdeksi opiskelijoiden projektiksi muodostui siten taukoliikkumisen ohjaaminen etänä Laurea –amk:n sekä HKScanin henkilöstölle osana näiden työn tauottamista. Opetus- ja toimistohenkilöstön etätyöskentely saattaa olla hyvin pitkälti yhtäjaksoista paikallaan oloa vaativaa, jolloin työn lomaan olisi järjestettävä mahdollisuus taukoihin, joissa poistutaan omalta työpisteeltä (Palvelualojen ammattiliitto, 2018). Edes säännöllinen liikunnasta huolehtiminen ei poista riskejä, jotka liittyvät runsaaseen istumiseen, ellei istumista tauoteta (Helajärvi, 2013).

Pitkäaikaiset liikkumattomuusjaksot aiheuttavat terveysongelmia ja erityisesti niille, jotka liikkuvat vähän ja istuvan pitkään töissään/vapaa-ajallaan. Liikkumattomuuden vaarat kasvavat niillä, jotka istuvat yli 7 tuntia päivässä ja tämä yleensä täyttyy helposti jo yhden etätyö-/koulupäivän aikana. Kaikkein haitallisimmaksi on todettu nimenomaan tauoton istuminen. (Huttunen 2016.) Työn tauottamisella voidaankin lisätä työnteon tehokkuutta, keskittymiskykyä, vireyttä sekä uuden oppimista. (Työterveyslaitos, 2020)

Opiskelijat hyödynsivät Laurean ja HKScanin henkilökunnan taukoliikunnan etäohjauksessa Teams –alustaa. Alustalle oli lisätty chat –palsta keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Jokaisella osallistujalla oli kamera sekä mikrofoni kiinni, jolloin ainoastaan ohjaajan ääni ja kuva välittyivät ohjattaville. Laurean ja HKScanin etäohjaukset toteutuivat omissa ryhmissään. Molemmissa henkilöstöryhmissä oli noin 70 osallistujaa, joista keskimäärin paikalla jokaisessa ohjauksessa oli noin 30 työntekijää.

Etäohjaus toteutui arkisin puolen päivän aikaan 10 viikon ajan. Taukoliikuntahetket kestivät aina 15 minuuttia ja ohjaukseen sisältyi sekä liikkeiden että työn tauottamisen ohjausta. Taukoliikkumista ohjattiin vaihtuvilla teemoilla: kotityön ergonomia, istumisen vähentäminen, työn tauottaminen, niska- ja hartiaseudun liikkuvuus, sekä hengityksen käyttö rentoutumisessa.

Kokemuksellinen oppiminen etäohjausosaamisen kehittämisessä

Tekniikan tultua tutuksi taukoliikkumisen ohjaaminen alkoi sujua. Ensimmäisen viikon aikana saadun palautteen ja omien huomioiden avulla saatiin säädettyä kuvakulmat ja äänenkäyttö asiakkaiden kannalta optimaalisiksi. Myös ohjauksen sisällöllinen osaaminen alkoi paremmin yhdistyä ajankäytön hallintaan. Ohjaaja ei itse nähnyt kohdehenkilöitä ja siksi verbaalisen ja visuaalisen ohjaamisen merkitys korostui, sillä asiakkaiden piti vastaanottimien toisella puolella ymmärtää ohjauksen sisältö. Tämä piti ottaa huomioon myös ohjausten suunnittelussa, sillä liikkeiden tuli olla kaikkien suoritettavissa.

Etäohjaukseen osallistuvien asiakkaiden palautteista kävi ilmi, miten ohjaukset otettiin vastaan ja miten niiden kokemuksia voitiin hyödyntää terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi:

“Mukava yhteisöllinen liikkumishetki etätyöskentelyssä jumittuneita lihaksia vetreyttämään…”

”Jumppahetken olen laittanut kalenteriin joka arkipäivälle, niin ei myöskään unohdu…”

”Taukojumppa tuo mukavan ja hyödyllisen tauon päivään, jota ei välttämättä itse aina muuten havaitsisi pitää…”

”Liikkeissä on huomioitu hyvin päätetyöskentely, jonka mukaisesti ohjaus ja liikkeet on suunniteltu…”.

Opiskelijat kokivat saaneensa arvokasta kokemusta etänä toteutettavasta ohjaamisesta ja jokainen kasvoi ohjaustilanteiden myötä paremmaksi fysioterapian ammattilaiseksi. Opiskelijat oppivat myös ohjausvarmuutta sekä löysivät etäohjaukseen sopivan luontevan ja selkeän ohjaustyylin. Lisäksi he saivat kokemusta ja työkaluja eri digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Etänä tapahtuva ohjaaminen voi olla erittäin vaikuttavaa ja varmasti opiskelijat tulevat sitä tulevaisuudessa hyödyntämään esimerkiksi liikkumisen ja toimintakyvyn ohjaamisessa tai fysioterapian konsultaatioissa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061242906

Jaa sivu