Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus 2005 -työryhmän raportti
Sosiaali- ja terveysministeriö
2004
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 2003:37This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223737Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.4.2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys vuoden 2005 alusta käyttöön otettavasta kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmästä, joka koostuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ja hallinnonalaa kuvaavista tietovarannoista: tilastoista, rekistereistä, säännöllisesti toistuvista tutkimuksista ja erillisselvityksistä. Järjestelmän tulee huomioida uudet tietotarpeet, tietoteknologian tuomat mahdollisuudet, tietopalvelu sekä tietosuojamääräykset. Järjestelmän tulee kuvata sosiaali- ja terveyspolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tukea päätöksentekoa. Työryhmän tuli tarkastella em. asioita kansalaisen ja asiakkaan, kunnan, kuntayhtymän ja muiden palveluiden tuottajien näkökulmasta. Myös kansainvälisten tietotarpeiden kehitys tuli huomioida.
Työskentelyä varten työryhmällä oli johtoryhmä, joka koordinoi neljän alaryhmän työtä ja teki esityksen koko hallinnonalan tieto- ja tietopalvelujärjestelmästä alaryhmien ehdotusten pohjalta. Alaryhmiä olivat: palvelujärjestelmä ja sen toimivuus, toimeentuloturva, väestön hyvinvointi sekä väestön terveys -ryhmät. Niiden raportit on julkaistu erikseen. Työryhmän mielestä hallinnonalan nykyinen tietotuotanto ja sen työnjako ovat pääosin toimiva. Eräiltä osin työryhmä esittää muutoksia tietotuotantoon. Uusi tilastolaki vahvistaa Stakesin asemaa tilastoviranomaisena, mutta ei anna tukea Kansanterveyslaitokselle ja Työterveyslaitokselle tilastoja ja niihin verrattavia tietoja tuottavina viranomaisina.
Tietojen hyväksikäyttöä voidaan edelleen lisätä kohentamalla yhteistyötä, rakentamalla hallinnonalalle oma tietoportaali, tuottamalla eri aihealueilta helppokäyttöisiä kokoomatilastoja ja julkaisuja sekä lisäämällä tietojen käytön opetusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotuotanto tulee perustumaan vuoteen 2010 mennessä sähköiseen tiedonkeruuseen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Ne mahdollistavat tietotuotannon sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidosta, palveluketjuista sekä aiempaa nopeamman ja helpomman tietotuotannon erityisesti kuntien toiminnasta. Sähköisten asiakirjojen käyttö sekä vertailukelpoisten tietojen tuottaminen vaativat keskeisten käsitteiden määrittelemistä. Hallinnonalalla tarvitaan määräajoin väestötutkimuksia, osa tiedoista tuotetaan terveystarkastuksin. Hallinnonalalla on puutteellisesti tietoja lapsista ja nuorista, terveydenhuollon avohoidosta, osin sosiaalihuollon avopalveluista sekä ikääntyneiden palveluista. Kaikki hallinnonalan tiedot tulee tuottaa sukupuolen mukaan eriteltynä aina, kun se on mahdollista.
Työryhmän mielestä sosiaali- ja terveysministeriön, hallinnonalan muiden viranomaisten, kuntien päätöksenteossa ja viranomaistehtävien suorittamisessa tarvittavien, julkisin varoin tuotettujen tietojen, tulee olla maksutta asianomaisten viranomaisten käytettävissä. Informaatio-ohjauksessa ja selvitystyössä tarvittavien tietoja tulee pääsääntöisesti olla saatavilla maksutta. Tärkeimpien tietojen tulee olla maksutta myös kansalaisten, ammattihenkilöiden ja tiedotusvälineiden käytettävissä. Tietojen siirrosta, muokkaamisesta sekä muista toimenpiteistä aiheutuvista lisäkustannuksista voidaan periä työmäärää vastaava maksu. Työryhmän mielestä tietotarpeisiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota hallinnonalan lainsäädännön ja talousarvion sekä muiden ohjausvälineinä käytettävien asiakirjojen valmisteluvaiheessa, jotta niiden vaikutusten ja toteutumisen arviointi on mahdollista.
Osa työryhmän ehdotuksista voidaan toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisilla resursseilla priorisoimalla ja kohdentamalla toimia. Useat merkittävät tietotuotannon kehittämiskohteet edellyttävät kuitenkin lisävoimavaroja.
Työskentelyä varten työryhmällä oli johtoryhmä, joka koordinoi neljän alaryhmän työtä ja teki esityksen koko hallinnonalan tieto- ja tietopalvelujärjestelmästä alaryhmien ehdotusten pohjalta. Alaryhmiä olivat: palvelujärjestelmä ja sen toimivuus, toimeentuloturva, väestön hyvinvointi sekä väestön terveys -ryhmät. Niiden raportit on julkaistu erikseen. Työryhmän mielestä hallinnonalan nykyinen tietotuotanto ja sen työnjako ovat pääosin toimiva. Eräiltä osin työryhmä esittää muutoksia tietotuotantoon. Uusi tilastolaki vahvistaa Stakesin asemaa tilastoviranomaisena, mutta ei anna tukea Kansanterveyslaitokselle ja Työterveyslaitokselle tilastoja ja niihin verrattavia tietoja tuottavina viranomaisina.
Tietojen hyväksikäyttöä voidaan edelleen lisätä kohentamalla yhteistyötä, rakentamalla hallinnonalalle oma tietoportaali, tuottamalla eri aihealueilta helppokäyttöisiä kokoomatilastoja ja julkaisuja sekä lisäämällä tietojen käytön opetusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotuotanto tulee perustumaan vuoteen 2010 mennessä sähköiseen tiedonkeruuseen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Ne mahdollistavat tietotuotannon sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidosta, palveluketjuista sekä aiempaa nopeamman ja helpomman tietotuotannon erityisesti kuntien toiminnasta. Sähköisten asiakirjojen käyttö sekä vertailukelpoisten tietojen tuottaminen vaativat keskeisten käsitteiden määrittelemistä. Hallinnonalalla tarvitaan määräajoin väestötutkimuksia, osa tiedoista tuotetaan terveystarkastuksin. Hallinnonalalla on puutteellisesti tietoja lapsista ja nuorista, terveydenhuollon avohoidosta, osin sosiaalihuollon avopalveluista sekä ikääntyneiden palveluista. Kaikki hallinnonalan tiedot tulee tuottaa sukupuolen mukaan eriteltynä aina, kun se on mahdollista.
Työryhmän mielestä sosiaali- ja terveysministeriön, hallinnonalan muiden viranomaisten, kuntien päätöksenteossa ja viranomaistehtävien suorittamisessa tarvittavien, julkisin varoin tuotettujen tietojen, tulee olla maksutta asianomaisten viranomaisten käytettävissä. Informaatio-ohjauksessa ja selvitystyössä tarvittavien tietoja tulee pääsääntöisesti olla saatavilla maksutta. Tärkeimpien tietojen tulee olla maksutta myös kansalaisten, ammattihenkilöiden ja tiedotusvälineiden käytettävissä. Tietojen siirrosta, muokkaamisesta sekä muista toimenpiteistä aiheutuvista lisäkustannuksista voidaan periä työmäärää vastaava maksu. Työryhmän mielestä tietotarpeisiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota hallinnonalan lainsäädännön ja talousarvion sekä muiden ohjausvälineinä käytettävien asiakirjojen valmisteluvaiheessa, jotta niiden vaikutusten ja toteutumisen arviointi on mahdollista.
Osa työryhmän ehdotuksista voidaan toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisilla resursseilla priorisoimalla ja kohdentamalla toimia. Useat merkittävät tietotuotannon kehittämiskohteet edellyttävät kuitenkin lisävoimavaroja.