Maitotilalle kilpailukykyä tuottavuutta ja tehokkuutta kehittämällä. Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke
Ovaska, Sami (toim.); Sipiläinen, Timo (toim.) (2012)
Ovaska, Sami (toim.)
Sipiläinen, Timo (toim.)
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
78
Sivut
82 s
MTT MTT
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-425-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-425-0
Tiivistelmä
Raportin ensimmäisen artikkelin tavoitteena on määrittää eteläpohjalaisten maitotilojen teknistä ja kustannustehokkuutta, siihen vaikuttavia tekijöitä, tilojen panoskäytön rajatuottavuutta sekä arvioida vuorovaikutteisen benchmarkkauksen käyttökelpoisuutta. DEA-analyysin (data envelopment analysis) mukaan eteläpohjalaisten yli 20 lehmän maitotilojen tekninen ja kustannustehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Koko maitotilan kannalta keskituotos ei osoittautunut merkitseväksi tehokkuuteen vaikuttavaksi tekijäksi, vaikka pelkästään maidontuotantoa tarkasteltaessa näin onkin todettu. Tämän perusteella yritystä on johdettava kokonaisuutena. Sen sijaan vasikkakuolleisuudella on merkitsevä yhteys yrityksen tehokkuuteen. Siten korkeaa vasikkakuolleisuutta tai sen kasvua voidaan pitää indikaattorina maidontuotannon ongelmista. Eläintiheyden kasvaessa tehokkuus niin ikään kasvoi. Säilörehun D-arvon osalta yhteys ei ole näin yksiselitteinen. Tulosten mukaan maidontuottajat, joiden säilörehun D-arvo on korkea, ovat tuottaneet teknisesti tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ilmene kustannustehokkuutena. Kustannustehokkaasti toimiva maidontuottaja kykenee muuttamaan lehmien ruokintaa säilörehun D-arvon ja/tai hintojen muuttuessa. CNLS -mallien avulla todettiin, että työn rajatulo jäi yleensä varsin alhaiseksi. Toisaalta ostorehupanoksen käyttö oli yleisesti ottaen lähempänä optimaalista kuin muiden materiaalien, joita käytettiin usein enemmän kuin niiden rajatulon mukaan oli perusteltua. Tukien huomioon ottaminen tuloina kasvatti kaikkien panosten rajatuloja, mutta erityisesti pellon rajatulo nousi korkeaksi. Ilman tukituloja pellon rajatulo oli vain sadan euron luokkaa, mutta tukien huomioon ottamisen jälkeen keskimäärin lähes 1 000 euroa/ha. Pellon niukkuus kohottaa kotieläintiloilla pellon rajatuloa erityisesti, kun peltoon kytkeytyy myös kotieläintalouden harjoittamisen perusteella maksettuja tukia. Peltomarkkinoilla ongelma näkyy korkeina pellon markkinahintoina ja nousseina vuokrina. Toisessa artikkelissa kehitetään mallia, joka soveltuu säilörehun tuotannon pitkän aikavälin taloudelliseen suunnitteluun. Mallin avulla voidaan verrata eri säilörehun korjuuketjujen keskinäistä edullisuutta ja tarkastella, milloin urakoitsijan käyttö on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Mallia laadittaessa oletettiin, että kaikilla korjuuteknologioilla voidaan tuottaa säilönnälliseltä laadultaan moitteetonta rehua. Mallilla voidaan tarkastella myös sitä, miten säilörehun D-arvon muutos vaikuttaa taloudelliseen tulokseen. Perusmallit laadittiin Etelä-Pohjanmaalle sijoitetuille esimerkkimaitotiloille. Laskentamallissa ei rajoitettu ennalta työmäärää ja korjuuseen kuluvaa aikaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa rehunkorjuun kohtuullinen viivästyttäminen pienentää ylijäämää vain vähän. Mallin tulosten mukaan halvin noukinvaunuketju tuotti parhaan taloudellisen tuloksen, vaikka rehunkorjuu oli hidasta muihin korjuuketjuihin verrattuna. Korjuuketjujen ylijäämien erot pienenevät tilakoon kasvaessa. Erityisesti korjuuteholtaan suurten ketjujen hyödyntäminen suosii tilojen välistä yhteistyötä tai urakoitsijan käyttöä. Lohkojen etäisyydellä tilakeskuksesta on merkittävä vaikutus taloudelliseen tulokseen. Tutkimuksen tulokset ovat yhtenevät aiempien tutkimustulosten kanssa. Kolmannen artikkelin tavoitteena on tuottaa olemassa olevien kenttäkoeaineistojen avulla tietoa erityisesti ruokonadan, rainadan ja puna-apilan puhtaiden kasvustojen sekä erilaisten seosten sadon ja laadun kehityksestä suhteessa timoteihin, nurminataan, koiranheinään ja englanninraiheinään. Aineisto sisältää eri kasvilajien erilaisten korjuuaikojen sato- ja laatutuloksia sekä virallisten lajikekokeiden koosteaineistoa eri kasvilajeista. Aineiston perusteella voidaan entistä paremmin mallintaa uusien viljelykasvien valintaa tilatasolla, kun otetaan huomioon kasvien toisistaan poikkeava sadon määrän ja laadun kehitys. Samalla viljelijöille tuotetaan tietoa uusien nurmikasvilajien viljelyominaisuuksista.
Collections
- MTT Raportti [186]