Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus
Koivupuro, Heta-Kaisa; Jalkanen, Lotta; Katajajuuri, Juha-Matti; Reinikainen, Anu; Silvennoinen, Kirsi (2010)
Koivupuro, Heta-Kaisa
Jalkanen, Lotta
Katajajuuri, Juha-Matti
Reinikainen, Anu
Silvennoinen, Kirsi
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
12
Sivut
73 s
MTT
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-295-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-295-9
Tiivistelmä
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan ruokajätteen syntyä, syitä ja vähennyskeinoja elintarvikeketjun eri vaiheissa keskittyen erityisesti vältettävissä olevaan ruokajätteeseen eli ruokahävikkiin. Tavoitteena oli etsiä tietoa ruokahävikin tutkimiseen käytetyistä menetelmistä sekä niiden eduista ja haitoista. Lisäksi julkaistujen tutkimusten perusteella haluttiin muodostaa käsitys siitä, kuinka paljon ruokahävikkiä ja muuta ruokajätettä syntyy ja millaisella välillä niiden määrät vaihtelevat elintarvikeketjun eri vaiheissa, erilaisissa elintarvikeryhmissä ja eri maissa. Tavoitteena oli myös tutkia, minkä asioiden on todettu vaikuttavan hävikin syntyyn, millaisia keinoja on ehdotettu hävikin vähentämiseksi ja millaisissa hävikin vähennystoimissa on onnistuttu. Hävikiksi päätyvien elintarvikkeiden tuotannosta ja jätehuollosta aiheutuu merkittävästi turhia ympäristövaikutuksia, joista suuri osa voisi olla suhteellisen helposti vältettävissä, mikäli ruokahävikki tunnistettaisiin ongelmaksi ja sen ehkäisyyn kiinnitettäisiin huomiota elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Hävikkitutkimusten keskinäinen vertailu osoittautui hyvin haastavaksi, johtuen mm. siitä, että eri hävikkitutkimuksissa on voitu käyttää erilaisia tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmiä, hyvin erikokoisia otantoja, hävikkimäärät on esitetty eri yksiköissä (paino, rahallinen arvo, elintarvikkeiden sisältämä energiamäärä) ja hävikkiin on laskettu kuuluvaksi erilaisia ruokajätetyyppejä (esimerkiksi kuoret, perkeet, luut yms. ovat toisissa tuloksissa mukana ja toisissa eivät). Hävikin määriä voidaan mitata mm. seuraavilla tavoilla: jäteastioista kerätään näytteitä, joiden sisältö lajitellaan ja punnitaan, tutkimukseen osallistujat keräävät poisheitettävät ruoat erilleen muusta jätteestä ja tutkijat noutavat ruokajätteet analysoitaviksi tai tutkimukseen osallistujat itse erittelevät, punnitsevat ja kirjaavat ylös tutkimusaikana syntyvän hävikin. Mittausten sijaan ruokahävikin syntymääriä voidaan myös laskea tai arvioida esimerkiksi ruoan saatavuudesta, kulutuksesta, jätteen määristä ja koostumuksesta kerättyjen tilastotietojen tai asiantuntija-arvioiden sekä aiemmin julkaistujen ruokahävikki- tai biojätetutkimusten perusteella. Hävikin mittaamiseen ja arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joten hävikkitutkimusten tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti ja niitä voidaan usein pitää vain suuntaa-antavina arvioina. Ruokahävikkiä vaikuttaa syntyvän eniten kotitalouksissa, joiden hävikistä löytyi myös eniten tutkimustietoa. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Useimpien jäteanalyysien mukaan jätteenkeräyksen kautta hävitetään ruokaa noin 50-65 kg/hlö/v. Jos otetaan mukaan muut jätteen hävitystavat, päästään hieman suurempiin lukuihin. Useimmat esitetyt arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat välillä 10-20 % kotitalouksien ruokaostoista. Ravitsemuspalveluissa syntyvästä hävikistä julkaistut tutkimukset ovat vielä vaihtelevampia ja niiden perusteella ei voida laatia arvioita ravitsemuspalveluiden keskimääräisestä ruokahävikistä. Päivittäistavarakaupoissa, etenkin suurissa marketeissa, ruokahävikki vaikuttaa olevan prosentuaalisesti selkeästi pienempää kuin kotitalouksissa. Suuren elintarvikkeiden läpivirtausvolyymin vuoksi jo muutaman prosentin hävikki kaupoissa tarkoittaa huomattavan suurta poisheitettyä elintarvikemäärää. Sekä kotitalouksissa että kaupoissa hävikistä suurin osa näyttää useimpien tutkimusten mukaan koostuvan tuoreista vihanneksista, hedelmistä, lihasta ja leipomotuotteista. Eri julkaisuissa esitetyt eri tavoin määritetyt arviot koko elintarvikeketjun aikana syntyvästä hävikistä vaihtelevat viidenneksestä jopa puoleen kaikesta saatavissa olevasta ruuasta.
Collections
- MTT Raportti [186]