Noste-ohjelma – aikuiskoulutuksen harppaus?
opetus- ja kulttuuriministeriö
2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2009:35This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-749-9Tiivistelmä
Vuosina 2003–2009 toteutetulla Noste-ohjelmalla yhteiskunta ohjasi mittavat panostukset vähiten koulutusta saaneiden kansalaisten osaamisen parantamiseen. Ohjelman odotettiin edistävän tasa-arvoa, lieventävän ennakoitua työvoimapulaa ja nostavan työllisyysastetta. Ohjelmassa käyttöön otettujen erityistoimenpiteiden avulla pyrittiin vähentämään vähän koulutusta saaneiden esteitä osallistua koulutukseen. Työn tuloksista odotettiin samalla sellaisia, että niitä voitaisiin hyödyntää aikuiskoulutuksen yleisessä kehittämisessä.
Ohjelman toteuttamiseen liittyi monivuotinen arviointi- ja seurantatutkimus, jonka tuloksia tutkijat esittävät tässä julkaisussa pyrkien ohjelman vaikuttavuuden arviointiin. Noste-ohjelma ja sen vaikuttavuus on arvioitavana kohteena haastava. Tähän vaikuttavat ohjelman haasteelliset tavoitteet, useat toteuttajatasot ja -tahot sekä samanaikaisuus monen muun koulutuksen toimintaympäristöön vaikuttavan muutostekijän ja kehittämisohjelman kanssa. Noste-ohjelman vaikutuksia pohdittaessa tarkastellaan, onko ohjelma vaikuttanut siihen osallistuneiden koulutustasoon ja osaamiseen myönteisesti. Pohditaan, miten hyvin Noste-ohjelma on istunut sen todelliselle kohderyhmälle ja onko ohjelma ollut tarpeeksi joustava vastatakseen kirjavan kohderyhmän tarpeisiin. Millaisena opiskelijat ovat kokeneet koulutuksen ja mitä se on heille antanut? Onko Noste-ohjelma vaikuttanut osallistumiseen ja tasa-arvoistanut aikuiskoulutusta?
Hakevaan toimintaan liittyvä seurantatutkimus tapahtui Joensuun yliopistossa professori Ari Antikaisen toimiessa tutkimushankkeen johtajana. Hän on kirjoittanut julkaisuun artikkelin vähän koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja koosteen kansainvälisistä Noste-ohjelmaa vastaavista hankkeista. Joensuun yliopistossa hakevan toiminnan tutkijoina ovat toimineet Hanne Laukkanen, Anne Luukkainen (2009 alk. Pitkänen), Arja Huusko, Toni Kosonen ja Jonna Tossavainen, joista useat ovat osallistuneet myös tämän julkaisun artikkelien kirjoittamiseen. Oppilaitosten verkostoitumiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja tukitoimiin sekä työelämäyhteistyöhön liittyvää arviointitutkimusta ovat tehneet tähän julkaisuun kirjoittaneet dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen vastuullisena tutkijana ja tutkija Kirsti Hulkari Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jorma Ahola valottaa ensimmäisessä luvussa, mitkä olivat ohjelmalle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet ja millainen Noste-ohjelman konsepti ja sen perustelut olivat. Julkaisun päättävässä ”Nosteen perintö” -luvussa Nosteohjelman valtakunnallinen projektipäällikkö Marja Pakaste kokoaa yhteen sitä, missä määrin toiminta muotoutui olettamusten ja tavoitteiden mukaiseksi ja arvioi, millaiseksi Nosteen perintö näyttää muodostuvan.
Julkaisun toimittamisessa on avustanut tutkimusassistentti Helena Koski Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
Ohjelman toteuttamiseen liittyi monivuotinen arviointi- ja seurantatutkimus, jonka tuloksia tutkijat esittävät tässä julkaisussa pyrkien ohjelman vaikuttavuuden arviointiin. Noste-ohjelma ja sen vaikuttavuus on arvioitavana kohteena haastava. Tähän vaikuttavat ohjelman haasteelliset tavoitteet, useat toteuttajatasot ja -tahot sekä samanaikaisuus monen muun koulutuksen toimintaympäristöön vaikuttavan muutostekijän ja kehittämisohjelman kanssa. Noste-ohjelman vaikutuksia pohdittaessa tarkastellaan, onko ohjelma vaikuttanut siihen osallistuneiden koulutustasoon ja osaamiseen myönteisesti. Pohditaan, miten hyvin Noste-ohjelma on istunut sen todelliselle kohderyhmälle ja onko ohjelma ollut tarpeeksi joustava vastatakseen kirjavan kohderyhmän tarpeisiin. Millaisena opiskelijat ovat kokeneet koulutuksen ja mitä se on heille antanut? Onko Noste-ohjelma vaikuttanut osallistumiseen ja tasa-arvoistanut aikuiskoulutusta?
Hakevaan toimintaan liittyvä seurantatutkimus tapahtui Joensuun yliopistossa professori Ari Antikaisen toimiessa tutkimushankkeen johtajana. Hän on kirjoittanut julkaisuun artikkelin vähän koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja koosteen kansainvälisistä Noste-ohjelmaa vastaavista hankkeista. Joensuun yliopistossa hakevan toiminnan tutkijoina ovat toimineet Hanne Laukkanen, Anne Luukkainen (2009 alk. Pitkänen), Arja Huusko, Toni Kosonen ja Jonna Tossavainen, joista useat ovat osallistuneet myös tämän julkaisun artikkelien kirjoittamiseen. Oppilaitosten verkostoitumiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja tukitoimiin sekä työelämäyhteistyöhön liittyvää arviointitutkimusta ovat tehneet tähän julkaisuun kirjoittaneet dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen vastuullisena tutkijana ja tutkija Kirsti Hulkari Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jorma Ahola valottaa ensimmäisessä luvussa, mitkä olivat ohjelmalle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet ja millainen Noste-ohjelman konsepti ja sen perustelut olivat. Julkaisun päättävässä ”Nosteen perintö” -luvussa Nosteohjelman valtakunnallinen projektipäällikkö Marja Pakaste kokoaa yhteen sitä, missä määrin toiminta muotoutui olettamusten ja tavoitteiden mukaiseksi ja arvioi, millaiseksi Nosteen perintö näyttää muodostuvan.
Julkaisun toimittamisessa on avustanut tutkimusassistentti Helena Koski Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.