Museovirastosta Suomen kulttuuriperintökeskus : Museovirasto-selvityksen seurantaryhmän raportti ja kehittämisehdotukset
opetus- ja kulttuuriministeriö
17.12.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:36This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-620-1Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 2.10.2007 seurantaryhmän ja kolme jaostoa, joiden tehtävänä oli vastata Museoviraston kehittämistä koskeneen selvitysmies Jouni Mykkäsen raportin toimenpide-esitysten arvioinnista, niiden aiheuttamista jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Selvitysmiehen tekemien esitysten perusteella työ jakaantui kolmeen kokonaisuuteen: yhteiskunnallinen vaikuttavuus, organisaation kehittäminen sekä talous ja tuottavuus. Jaostojen työn yhteensovittaminen tapahtui seurantaryhmässä.
Seurantaryhmän tekemien kehittämisehdotusten tarkoituksena on vahvistaa Museoviraston toiminnan tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta sekä varmistaa, että toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Museoviraston toimintaedellytyksiin liittyviä keskeisiä uudistuksia ovat toimitilaratkaisun toteutuminen ja siihen liittyvät toimintatapojen ja organisaation uudistaminen. Museoviraston toiminnassa painotetaan yhä enemmän valtakunnallisia asiantuntija- ja kehittämistehtäviä. Seurantaryhmä esittää, että toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi panostetaan erityisesti alueellisen toiminnan järjestämiseen, aineistojen digitaaliseen saatavuuteen, museoiden kehittämistoimintaan ja tutkimukseen. Museoviraston nimi esitetään muutettavaksi Suomen kulttuuriperintökeskukseksi.
Organisaation uudistamisen osalta seurantaryhmä esittää, että nykyisten rakennushistorian osaston ja arkeologian osaston tehtävät yhdistetään kulttuuriympäristöosastoksi, jolle keskitetään myös linnoihin ja kiinteistöjen hoitoon ja korjaamiseen liittyvät tehtävät. Myös perinnelaivarekisterin ylläpito esitetään sijoitettavaksi kulttuuriympäristöosastolle. Arkeologiset kenttäpalvelut erotetaan muusta arkeologisesta toiminnasta omaksi vastuualueekseen. Kokoelmien ja tietoaineistojen saatavuuteen liittyvä asiantuntemus esitetään koottavaksi uuteen tietopalvelu -osastoon. Suomen kansallismuseota koskeva erillinen kehittämistyö käynnistetään tämän työn jatkona.
Museoviraston sisäisen kehittämisen painopiste on toimintatapojen uudistamisessa, johon liittyen seurantaryhmä on tehnyt esityksiä johtamisen, hallinnon ja tiedonkulun parantamiseksi. Museoviraston kehittäminen tapahtuu valtiontalouden kehysten asettamissa puitteissa ja se on sopeutettava valtion tuottavuusohjelman asettamiin henkilöstötavoitteisiin. Seurantaryhmä esittää kuitenkin valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistöomaisuuden hallinnointia, hoitoa ja sen resursointia koskevan selvitystyön käynnistämistä valtiovarainministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä.
Seurantaryhmän tekemien kehittämisehdotusten tarkoituksena on vahvistaa Museoviraston toiminnan tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta sekä varmistaa, että toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Museoviraston toimintaedellytyksiin liittyviä keskeisiä uudistuksia ovat toimitilaratkaisun toteutuminen ja siihen liittyvät toimintatapojen ja organisaation uudistaminen. Museoviraston toiminnassa painotetaan yhä enemmän valtakunnallisia asiantuntija- ja kehittämistehtäviä. Seurantaryhmä esittää, että toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi panostetaan erityisesti alueellisen toiminnan järjestämiseen, aineistojen digitaaliseen saatavuuteen, museoiden kehittämistoimintaan ja tutkimukseen. Museoviraston nimi esitetään muutettavaksi Suomen kulttuuriperintökeskukseksi.
Organisaation uudistamisen osalta seurantaryhmä esittää, että nykyisten rakennushistorian osaston ja arkeologian osaston tehtävät yhdistetään kulttuuriympäristöosastoksi, jolle keskitetään myös linnoihin ja kiinteistöjen hoitoon ja korjaamiseen liittyvät tehtävät. Myös perinnelaivarekisterin ylläpito esitetään sijoitettavaksi kulttuuriympäristöosastolle. Arkeologiset kenttäpalvelut erotetaan muusta arkeologisesta toiminnasta omaksi vastuualueekseen. Kokoelmien ja tietoaineistojen saatavuuteen liittyvä asiantuntemus esitetään koottavaksi uuteen tietopalvelu -osastoon. Suomen kansallismuseota koskeva erillinen kehittämistyö käynnistetään tämän työn jatkona.
Museoviraston sisäisen kehittämisen painopiste on toimintatapojen uudistamisessa, johon liittyen seurantaryhmä on tehnyt esityksiä johtamisen, hallinnon ja tiedonkulun parantamiseksi. Museoviraston kehittäminen tapahtuu valtiontalouden kehysten asettamissa puitteissa ja se on sopeutettava valtion tuottavuusohjelman asettamiin henkilöstötavoitteisiin. Seurantaryhmä esittää kuitenkin valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistöomaisuuden hallinnointia, hoitoa ja sen resursointia koskevan selvitystyön käynnistämistä valtiovarainministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä.