Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä
Lankinen, Timo; Hietanen, Matti; Rasku, Seija (2007-10-23)
Lankinen, Timo
Hietanen, Matti
Rasku, Seija
opetus- ja kulttuuriministeriö
23.10.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:46This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-440-5Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 28.5.2007 selvitysmiehen arvioimaan Opetushallituksen asemaa, roolia ja tehtäviä muuttuvassa toimintaympäristössä ja tekemään arvioinnin pohjalta tarpeelliseksi katsomansa Opetushallitusta koskevat kehittämisehdotukset sekä ehdotukset tarvittavista muutoksista muuhun opetustoimen hallintoon ja toimialan ohjaukseen. Selvitystyössä tuli ottaa huomioon hallitusohjelman hallinnon kehittämistä koskevat linjaukset ja valtioneuvoston valtion tuottavuutta koskevat linjaukset. Kokoamansa tausta-aineiston (mm. laaja sidosryhmäkysely, lukuisat kuulemistilaisuudet, asiantuntijalausunnot) ja nykytilan arvioinnin pohjalta selvitysmies tekee seuraavat koulutustoimialan hallintoa ja ohjausta koskevat ehdotukset:
- Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta kehitetään siten, että se varmistaa koulutuksen laatua, osaamistarpeisiin vastaamista, koulutuksen saavutettavuutta ja koulutusprosessin tuloksellisuutta ja keskittyy olennaisiin asioihin, jotka edellyttävät valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Tuloksellisuuden seurannalla ja koulutuksen arvioinnilla tulee olla aikaisempaa merkittävämpi asema koulutuksen ohjaamisessa, samoin koulutustarpeiden ennakoinnilla. Ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta tulee voida tarkastella kokonaisuuksina, jotka ottavat huomioon eri ikäryhmien osaamisen kehittämisen ja työelämän tarpeet.
- Normatiivisen ohjauksen tasoja vähennetään ja ohjausta kehitetään laadullisesti sääntelyä pelkistämällä ja täsmentämällä. Rahoitusohjauksessa kuntien rahoitusosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen luovutaan sekä kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta laajennetaan. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta laajennetaan perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
- Koulutuksen keskushallintoa kehitetään yhtenäisenä toimialan konserniesikuntana (opetusministeriö) ja toimeenpano-organisaationa (Opetushallitus). Tehtävien, toimivallan, roolin ja organisaation osalta uudistettu Opetushallitus aloittaisi 1.1.2009. Opetushallitukseen kootaan seuraavat toimintojen kokonaisuudet: 1) kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen, 2) koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus, 3) koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut, 4) koulutuksen tietokeskus, 5) kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja 6) koulutuksen hallintopalvelut.
- Opetushallitus keskittyy ydintehtäviin ja valtakunnallisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annetaan opetusministeriön asetuksina. Maksullinen palvelutoiminta uudistetaan mm. suuntaamalla sitä ydintehtävien tukemiseen ja luopumalla vähälevikkisen oppimateriaalin omasta tuotannosta ja myynnistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtii yhteistyössä korkeakoulujen kanssa oppilaitosjohdon koulutuksesta. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminta siirretään pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa. Opetushallitukseen perustetaan koulutuksen tietokeskus kokoamalla hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto. Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO yhdistetään osaksi uudistettavaa Opetushallitusta. Opetushallituksen alaisten valtion oppilaitosten ja yksiköiden määrää vähennetään.
- Koulutustoimialan arviointijärjestelmä uudistetaan. Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita täsmennetään. Koulutuksen ulkoista arviointitoimintaa vahvistetaan ja kansallinen toiminta keskitetään perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education). Opetushallitukselle kuuluisi kuitenkin oppimistuloksia koskeva seuranta-arviointi (kansalliset kokeet). Koulutuksen arviointikeskus sijoitetaan Jyväskylään, ja sen toiminta alkaisi 1.8.2009. Lääninhallitusten arviointitoiminnasta koulutuksen alalla luovutaan.
Prosessien uudistaminen, sähköiset järjestelmät ja koulutuksen tietokeskuksen kokoaminen synnyttävät tuottavuushyötyjä koulutuksen järjestäjille ja mahdollistavat koulutuksen keskushallinnon pelkistämisen ja keskittymisen ydintehtäviin.
Ehdotettujen muutosten vaatimat talousarvio- ja lainsäädäntömuutokset valmistellaan osaksi vuoden 2009 valtion talousarviota.
- Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta kehitetään siten, että se varmistaa koulutuksen laatua, osaamistarpeisiin vastaamista, koulutuksen saavutettavuutta ja koulutusprosessin tuloksellisuutta ja keskittyy olennaisiin asioihin, jotka edellyttävät valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Tuloksellisuuden seurannalla ja koulutuksen arvioinnilla tulee olla aikaisempaa merkittävämpi asema koulutuksen ohjaamisessa, samoin koulutustarpeiden ennakoinnilla. Ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta tulee voida tarkastella kokonaisuuksina, jotka ottavat huomioon eri ikäryhmien osaamisen kehittämisen ja työelämän tarpeet.
- Normatiivisen ohjauksen tasoja vähennetään ja ohjausta kehitetään laadullisesti sääntelyä pelkistämällä ja täsmentämällä. Rahoitusohjauksessa kuntien rahoitusosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen luovutaan sekä kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta laajennetaan. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta laajennetaan perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
- Koulutuksen keskushallintoa kehitetään yhtenäisenä toimialan konserniesikuntana (opetusministeriö) ja toimeenpano-organisaationa (Opetushallitus). Tehtävien, toimivallan, roolin ja organisaation osalta uudistettu Opetushallitus aloittaisi 1.1.2009. Opetushallitukseen kootaan seuraavat toimintojen kokonaisuudet: 1) kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen, 2) koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus, 3) koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut, 4) koulutuksen tietokeskus, 5) kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja 6) koulutuksen hallintopalvelut.
- Opetushallitus keskittyy ydintehtäviin ja valtakunnallisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annetaan opetusministeriön asetuksina. Maksullinen palvelutoiminta uudistetaan mm. suuntaamalla sitä ydintehtävien tukemiseen ja luopumalla vähälevikkisen oppimateriaalin omasta tuotannosta ja myynnistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtii yhteistyössä korkeakoulujen kanssa oppilaitosjohdon koulutuksesta. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminta siirretään pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa. Opetushallitukseen perustetaan koulutuksen tietokeskus kokoamalla hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto. Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO yhdistetään osaksi uudistettavaa Opetushallitusta. Opetushallituksen alaisten valtion oppilaitosten ja yksiköiden määrää vähennetään.
- Koulutustoimialan arviointijärjestelmä uudistetaan. Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita täsmennetään. Koulutuksen ulkoista arviointitoimintaa vahvistetaan ja kansallinen toiminta keskitetään perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education). Opetushallitukselle kuuluisi kuitenkin oppimistuloksia koskeva seuranta-arviointi (kansalliset kokeet). Koulutuksen arviointikeskus sijoitetaan Jyväskylään, ja sen toiminta alkaisi 1.8.2009. Lääninhallitusten arviointitoiminnasta koulutuksen alalla luovutaan.
Prosessien uudistaminen, sähköiset järjestelmät ja koulutuksen tietokeskuksen kokoaminen synnyttävät tuottavuushyötyjä koulutuksen järjestäjille ja mahdollistavat koulutuksen keskushallinnon pelkistämisen ja keskittymisen ydintehtäviin.
Ehdotettujen muutosten vaatimat talousarvio- ja lainsäädäntömuutokset valmistellaan osaksi vuoden 2009 valtion talousarviota.