Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet
Vauhkonen, Teemu; Kaakinen, Markus; Hoikkala, Tommi (2021-09-29)
Vauhkonen, Teemu
Kaakinen, Markus
Hoikkala, Tommi
Toimittaja:
Nuorisotutkimusverkosto
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Valtioneuvoston kanslia
29.09.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:56This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-488-0Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin seksuaalirikoksen tekijöitä, tekotilanteita sekä arvioitiin tulosten ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä käsittelevän kirjallisuuskatsauksen avulla seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä seksuaalirikosten tekijöiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä asiantuntijoilta kerättyä haastatteluaineistoa.
Tutkimustulosten mukaan erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät sekä sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin. Myös ulkomailla syntyneillä oli korkeampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen, mikä ei selittynyt huono-osaisuudella.
Tulosten mukaan tekijät valitsevat usein uhreikseen päihtyneitä henkilöitä. Painostaminen ja lahjominen kohdistuvat enemmän nähden heikommassa asemassa oleviin. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on monen tekijän summa, ja seksuaalirikokseen johtava prosessi alkaa tyypillisesti psykologisesta lähentymisestä tekijän ja uhrin välillä. Tekijöille oli tyypillistä kokea uhri aktiiviseksi. Nuorten kokema seksuaalinen väkivalta tapahtuu yleensä nuorten keskuudessa tuttujen välillä. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi.
Tutkimustulosten mukaan erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät sekä sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin. Myös ulkomailla syntyneillä oli korkeampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen, mikä ei selittynyt huono-osaisuudella.
Tulosten mukaan tekijät valitsevat usein uhreikseen päihtyneitä henkilöitä. Painostaminen ja lahjominen kohdistuvat enemmän nähden heikommassa asemassa oleviin. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on monen tekijän summa, ja seksuaalirikokseen johtava prosessi alkaa tyypillisesti psykologisesta lähentymisestä tekijän ja uhrin välillä. Tekijöille oli tyypillistä kokea uhri aktiiviseksi. Nuorten kokema seksuaalinen väkivalta tapahtuu yleensä nuorten keskuudessa tuttujen välillä. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.