Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit
Sojamo, Suvi; Salminen, Jani; Puharinen, Suvi-Tuuli; Belinskij, Antti; Halonen, Mikko; Heikinheimo, Elina; Saari, Pauliina; Airaksinen, Jussi; Illman, Julia; Behm, Katri; Reinikainen, Anu; Usva, Kirsi (2021-04-28)
Sojamo, Suvi
Salminen, Jani
Puharinen, Suvi-Tuuli
Belinskij, Antti
Halonen, Mikko
Heikinheimo, Elina
Saari, Pauliina
Airaksinen, Jussi
Illman, Julia
Behm, Katri
Reinikainen, Anu
Usva, Kirsi
valtioneuvoston kanslia
28.04.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-310-4Tiivistelmä
Suomalaisyrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä osana Suomen vesialan kansainvälisten strategian ja sitä tukevan tiekartan toimeenpanoa. Vesivastuu2030-hankkeessa selvitettiin ja kehitettiin keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.
Hankkeen tulosten perusteella suomalaisyritysten ymmärrys veteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on noussut viime vuosina. Harva yritys on kuitenkaan vielä tehnyt konkreettisia toimenpiteitä vesivastuullisuutensa parantamiseksi.
Yritysten kehitystyön tueksi hankkeessa tunnistettiin parhaita käytänteitä, ohjeistuksia ja työkaluja vesivastuullisuustyön eri vaiheisiin sekä veden kytkemiseksi osaksi kokonaisvastuullisuutta ja arvoketjujen hallintaa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin vesivastuutavoitteiden kansainvälisten menetelmien soveltuvuutta Suomen toimintaympäristöön.
Vesivastuullisuuden keskeisiksi ohjauskeinoiksi tunnistetiin kansallisen vesivastuusitoumuksen kehittäminen toimialakohtaiseksi, yritysvastuulainsäädäntö, vesivastuullisuuden kriteerien sisällyttäminen valtion tukiin, sekä vesivastuulähestymistavan vienti osaksi vesienhoitoa.
Hankkeen johtopäätös on, että vesivastuullisuus voi tarjota yritykselle keinon kokonaisvaltaiseen riskien hallintaan tavalla, joka vahvistaa yrityksen strategista otetta ja ymmärrystä vastuullisuuskysymyksistä liiketoimintamahdollisuutena. Samalla se tukee Agenda2030:n toimeenpanoa. Vesivastuullisuuden edistäminen jatkossa vaatii kansallista koordinointia, tutkimus- ja kehitystyötä sekä koulutusta.
Hankkeen tulosten perusteella suomalaisyritysten ymmärrys veteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on noussut viime vuosina. Harva yritys on kuitenkaan vielä tehnyt konkreettisia toimenpiteitä vesivastuullisuutensa parantamiseksi.
Yritysten kehitystyön tueksi hankkeessa tunnistettiin parhaita käytänteitä, ohjeistuksia ja työkaluja vesivastuullisuustyön eri vaiheisiin sekä veden kytkemiseksi osaksi kokonaisvastuullisuutta ja arvoketjujen hallintaa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin vesivastuutavoitteiden kansainvälisten menetelmien soveltuvuutta Suomen toimintaympäristöön.
Vesivastuullisuuden keskeisiksi ohjauskeinoiksi tunnistetiin kansallisen vesivastuusitoumuksen kehittäminen toimialakohtaiseksi, yritysvastuulainsäädäntö, vesivastuullisuuden kriteerien sisällyttäminen valtion tukiin, sekä vesivastuulähestymistavan vienti osaksi vesienhoitoa.
Hankkeen johtopäätös on, että vesivastuullisuus voi tarjota yritykselle keinon kokonaisvaltaiseen riskien hallintaan tavalla, joka vahvistaa yrityksen strategista otetta ja ymmärrystä vastuullisuuskysymyksistä liiketoimintamahdollisuutena. Samalla se tukee Agenda2030:n toimeenpanoa. Vesivastuullisuuden edistäminen jatkossa vaatii kansallista koordinointia, tutkimus- ja kehitystyötä sekä koulutusta.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.