Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 3 : Teema: Identiteetit ja imago
Ruokolainen, Olli; Luonila, Mervi; Renko, Vappu; Ruusuvirta, Minna; Toivanen, Mia; Haila, Katri; Korhonen, Satu; Ahvonen, Kati (2021-10-15)
Ruokolainen, Olli
Luonila, Mervi
Renko, Vappu
Ruusuvirta, Minna
Toivanen, Mia
Haila, Katri
Korhonen, Satu
Ahvonen, Kati
Valtioneuvoston kanslia
15.10.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-103-2Tiivistelmä
Tässä raportissa tarkastelemme Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia ja kytköksiä kansalliseen identiteettiin ja Suomen maakuvaan. Analysoimme, millainen juhlavuoden merkitys oli suomalaisuudelle ja Suomesta muodostuvalle kuvalle. Tarkastelemme juhlavuoden toiminnan ja kokemusten pohjalta muodostuvaa kuvaa suomalaisten merkittävinä pitämistä asioista ja suomalaisuudesta sekä sitä, miten juhlavuoden aikainen kansainvälinen toiminta asemoitui suhteessa maakuvatyöhön ja aikaisempiin käsityksiin Suomesta.
Juhlavuosi ennemmin toisti ja täydensi kuin haastoi suomalaista identiteettiä ja Suomi-kuvaa. Juhlavuoden avoin toimintatapa ja profiloimattomuus mahdollistivat laajan suomalaisuuteen liittyvien aiheiden kirjon käsittelyn. Silti kansalaiset eivät kokeneet, että juhlavuosi olisi vaikuttanut merkittävästi kuvaan suomalaisuudesta. Maakuvatyön kannalta juhlavuosi oli yksi huippukohta maakuvatyön jatkumossa. Juhlavuoden vaikutus itsenäisyyden juhlimisen tapoihin oli rajallinen, mutta juhlinnan sävyssä on saattanut tapahtua muutoksia kevyempään ja iloisempaan suuntaan.
Henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus suomalaisuudesta oli juhlavuoden jälkeen myönteinen, mutta juhlavuodella ei näytä olleen laajempaa koettua vaikuttavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Silti juhlavuoden avoin ja demokraattinen toimintatapa oli viesti sellaisenaan ja kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 2017.
Juhlavuosi ennemmin toisti ja täydensi kuin haastoi suomalaista identiteettiä ja Suomi-kuvaa. Juhlavuoden avoin toimintatapa ja profiloimattomuus mahdollistivat laajan suomalaisuuteen liittyvien aiheiden kirjon käsittelyn. Silti kansalaiset eivät kokeneet, että juhlavuosi olisi vaikuttanut merkittävästi kuvaan suomalaisuudesta. Maakuvatyön kannalta juhlavuosi oli yksi huippukohta maakuvatyön jatkumossa. Juhlavuoden vaikutus itsenäisyyden juhlimisen tapoihin oli rajallinen, mutta juhlinnan sävyssä on saattanut tapahtua muutoksia kevyempään ja iloisempaan suuntaan.
Henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus suomalaisuudesta oli juhlavuoden jälkeen myönteinen, mutta juhlavuodella ei näytä olleen laajempaa koettua vaikuttavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Silti juhlavuoden avoin ja demokraattinen toimintatapa oli viesti sellaisenaan ja kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 2017.