Suomalaisten EU-urien edistäminen : Kansainvälinen vertailu
Pekkala, Henrik; Lahtinen, Henri; Karlsson, Sofia; Halme, Kimmo; Kiiskinen, Jenna; Elo, Kimmo; Koljonen, Jaakko (2023-10-06)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pekkala, Henrik
Lahtinen, Henri
Karlsson, Sofia
Halme, Kimmo
Kiiskinen, Jenna
Elo, Kimmo
Koljonen, Jaakko
Toimittaja:
Pekkala, Henrik
Valtioneuvoston kanslia
06.10.2023
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:55Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-002-8Tiivistelmä
Erot Euroopan unionin toimielimissä ja virastoissa työskentelevien eri jäsenmaiden kansalaisten osuuksissa ovat kasvaneet. Erityisesti useat Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaarassa ajautua aliedustettuun asemaan. Suomen osalta tämä maantieteellinen epätasapaino tulee kiihtymään, koska ennakoitu eläkepoistuma ylittää sisään tulevien uusien työntekijöiden määrän.
Tässä selvityksessä on tarkasteltu eri toimenpiteitä, joita valikoidut EU:n jäsenmaat käyttävät edistääkseen kansalaistensa työllistymistä eri EU:n toimielimiin. Selvityksen tavoitteena on ollut erityisesti tunnistaa eri vertailumaiden organisoitumistapoja, resursseja ja keinovalikoimaa. Samalla on luotu tilannekuvaa Suomen nykyisestä toimintamallista ja tuotettu ehdotuksia suomalaisten EU-urien kehittämiseksi.
Suomen tilannekuvan ja verrokkimaiden tarkastelu osoittaa, että aliedustetut maat ovat viimeisten vuosien aikana tehostaneet EU-urien edistämistoiminnan systemaattisuutta sekä lisänneet niihin kohdistuvia resursseja.
Suomen keskeisten verrokkimaiden (muut aliedustetut maat) tarkastelu kuitenkin osoittaa, että pelkästään omaan, kansalliseen EU-urien edistämiseen kohdistuvan toiminnan tehostaminen ei tule välttämättä riittämään aliedustuksen korjaamiseen. Aliedustuksen korjaaminen edellyttää hyvin todennäköisesti aliedustettujen maiden kansalaisiin kohdistuvia erityistoimia EU:n taholta.
Tässä selvityksessä on tarkasteltu eri toimenpiteitä, joita valikoidut EU:n jäsenmaat käyttävät edistääkseen kansalaistensa työllistymistä eri EU:n toimielimiin. Selvityksen tavoitteena on ollut erityisesti tunnistaa eri vertailumaiden organisoitumistapoja, resursseja ja keinovalikoimaa. Samalla on luotu tilannekuvaa Suomen nykyisestä toimintamallista ja tuotettu ehdotuksia suomalaisten EU-urien kehittämiseksi.
Suomen tilannekuvan ja verrokkimaiden tarkastelu osoittaa, että aliedustetut maat ovat viimeisten vuosien aikana tehostaneet EU-urien edistämistoiminnan systemaattisuutta sekä lisänneet niihin kohdistuvia resursseja.
Suomen keskeisten verrokkimaiden (muut aliedustetut maat) tarkastelu kuitenkin osoittaa, että pelkästään omaan, kansalliseen EU-urien edistämiseen kohdistuvan toiminnan tehostaminen ei tule välttämättä riittämään aliedustuksen korjaamiseen. Aliedustuksen korjaaminen edellyttää hyvin todennäköisesti aliedustettujen maiden kansalaisiin kohdistuvia erityistoimia EU:n taholta.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.