Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin : Syksy 2023
Napari, Sami; Lehtiö, Sakari; Kärkkäinen, Helka; Virtanen, Elli; Paksuniemi, Eemeli; Puumalainen, Markku (2023-12-21)
Napari, Sami
Lehtiö, Sakari
Kärkkäinen, Helka
Virtanen, Elli
Paksuniemi, Eemeli
Puumalainen, Markku
Valtiovarainministeriö
21.12.2023
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-448-6Tiivistelmä
Valtion vastuut ovat olleet pitkään kasvussa paitsi nimellisarvoisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Valtionvelka oli finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2022 lopussa velan määrä oli jo lähes 142 miljardia euroa ja yli 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtion ehdolliset vastuut ovat niin ikään olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2022 lopussa vastuut olivat jo noin 68 miljardia euroa, mikä oli lähes 26 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Kasvaneet vastuut, maltillinen talouskasvu ja heikot talouden kasvunäkymät ovat heikentäneet valtion riskinkantokykyä. Samaan aikaan talouden yleinen toimintaympäristö on monin tavoin epävakaa ja riskinen. Olisikin tärkeää pystyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden sokkeja myös tulevaisuudessa.
Valtion ehdolliset vastuut ovat niin ikään olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2022 lopussa vastuut olivat jo noin 68 miljardia euroa, mikä oli lähes 26 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Kasvaneet vastuut, maltillinen talouskasvu ja heikot talouden kasvunäkymät ovat heikentäneet valtion riskinkantokykyä. Samaan aikaan talouden yleinen toimintaympäristö on monin tavoin epävakaa ja riskinen. Olisikin tärkeää pystyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden sokkeja myös tulevaisuudessa.