Arviointi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimikaudesta 2020–2023
Rannanpää, Sari; Sillanpää, Keimo; Ålander, Tommi (2024-01-16)
Rannanpää, Sari
Sillanpää, Keimo
Ålander, Tommi
Maa- ja metsätalousministeriö
16.01.2024
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:3Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-860-7Tiivistelmä
HAMA-rahoitus on ollut tärkeää harvaan asuttujen alueiden matkailu- ja kulttuuritoiminnan kehittämisessä. Hankkeiden merkitys näkyy erityisesti verkostojen vahvistumisessa, uusien toimijoiden mukaantulossa ja alueen elinvoiman lisääntymisessä.
HAMA-työryhmän käyttöönsä saama rahoitus mahdollisti toimenpide-ehdotusten toi-meenpanon, mutta se myös sitoi työryhmän ja erityisesti sihteeristön aikaresursseja. Siksi osa HAMA-työryhmän vaikuttamistyöstä ja tulevaisuuden lainsäädäntötarpeiden pohdinnasta jäi ohueksi. Jatkossa HAMA-työryhmän roolia laajassa ja suppeassa maa-seudun kehittämisessä pitäisikin selventää. Työryhmän mahdollinen rahoitus tulisi koh-distaa päätöksentekoa tukeviin selvityksiin. Jos rahoitusta olisi käytettävissä myös muu-hun hanketoimintaan, siinä tulisi olla erityinen HAMA-tulokulma ja siihen tulisi käyttää olemassa olevia rahoituskanavia.
Parlamentaarinen työryhmä toimintatapana on hyvä väline puolueiden välisen keskustelun käymiseen ja yhteisymmärryksen luomiseen. Kuitenkaan vaikeimpia, kompromisseja vaativia asioita ei ollut nostettu työryhmän työsuunnitelmaan. Jatkossa tulisikin pyrkiä parlamentaariseen sopuun myös harvaan asuttujen alueiden visiosta ja kehittämisestä ja myös haasteellisimpiin kysymyksiin tulisi tarttua. Olisi tarpeen myös lisätä yhteistyötä muiden maaseutu- ja aluekehittäjätahojen kanssa
HAMA-työryhmän käyttöönsä saama rahoitus mahdollisti toimenpide-ehdotusten toi-meenpanon, mutta se myös sitoi työryhmän ja erityisesti sihteeristön aikaresursseja. Siksi osa HAMA-työryhmän vaikuttamistyöstä ja tulevaisuuden lainsäädäntötarpeiden pohdinnasta jäi ohueksi. Jatkossa HAMA-työryhmän roolia laajassa ja suppeassa maa-seudun kehittämisessä pitäisikin selventää. Työryhmän mahdollinen rahoitus tulisi koh-distaa päätöksentekoa tukeviin selvityksiin. Jos rahoitusta olisi käytettävissä myös muu-hun hanketoimintaan, siinä tulisi olla erityinen HAMA-tulokulma ja siihen tulisi käyttää olemassa olevia rahoituskanavia.
Parlamentaarinen työryhmä toimintatapana on hyvä väline puolueiden välisen keskustelun käymiseen ja yhteisymmärryksen luomiseen. Kuitenkaan vaikeimpia, kompromisseja vaativia asioita ei ollut nostettu työryhmän työsuunnitelmaan. Jatkossa tulisikin pyrkiä parlamentaariseen sopuun myös harvaan asuttujen alueiden visiosta ja kehittämisestä ja myös haasteellisimpiin kysymyksiin tulisi tarttua. Olisi tarpeen myös lisätä yhteistyötä muiden maaseutu- ja aluekehittäjätahojen kanssa