Rohkeutta, näkemystä, kasvua : Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista
Tarjanne, Petra; Perttunen, Anu-Katariina; Paju, Isabella (2016-07-12)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tarjanne, Petra
Perttunen, Anu-Katariina
Paju, Isabella
työ- ja elinkeinoministeriö
12.07.2016
Julkaisusarja:
TEM oppaat ja muut julkaisut 10/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-148-7Tiivistelmä
Suomalaisten yritysten haasteena on uudistua vastaamaan markkinoiden tarpeisiin ja toimimaan tämän päivän nopeasti muuttuvissa arvoketjuissa. Asiakkaille on kyettävä luomaan enemmän arvoa. Digitalisoituvassa maailmassa tarvitaan uusia työkaluja ja uudenlaista tapaa ajatella. Kasvun mahdollisuudet ovat olemassa. Miten tunnistamme ne?
Aineeton tuotanto ei ole vain tutkimusta ja tuotekehitystä. Aineeton tuotanto on yrityksen oman älyllisen eli aineettoman pääoman, kuten osaamisen, asiakasymmärryksen, yrityskulttuurin tai brändien merkitystä hyödyntävää tuotteiden ja palveluiden luontia ja muokkaamista. Erilaiset verkostot ja yritysten ekosysteemit mahdollistavat kasvun ja tien uudenlaiseen tekemiseen. Digitalisoituminen on luonut uusia alustoja ja ansaintamalleja, jakelumalleja ja palvelukonsepteja sekä uudenlaisen mahdollisuuden globaaliin liiketoimintaan.
Erilaista luovaa osaamista hyödyntämällä, kuten muotoilulla, viestinnällä ja markkinoinnilla tai kattavan brändin rakentamalla, voi erottua muista. Yhtä hyvin asiakkaan tarpeet ja arvot voivat olla pohjana tuotteen tai palvelun suunnittelulle. Aineettomassa tuotannossa on kasvun varaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Aineeton arvo – talouden uusi menestystekijä -julkaisun (2015) keskeinen viesti on, että käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa yhä suurempi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palveluihin, T&K-toimintaan ja brändeihin, ja että tämä pitää tunnistaa yrityksen päätöksenteossa nykyistä selkeämmin. Julkaisu otti omalta osaltaan kantaa keskusteluun yhteiskunnan hyvinvoinnin uusien lähteiden löytämiseksi. Se oli samalla avaus uudenlaiselle elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tarkastelukulmalle. Kuten julkaisussa todettiin, tarve reitille, jota pitkin suomalaiset yritykset pystyvät nopeasti kasvattamaan arvonlisäänsä globaaleilla markkinoilla, on suuri.
Suomalaisia syytetään usein näköalattomuudesta, mutta tämän julkaisun tarinat kertovat toista. Julkaisuun on koottu esimerkkejä ja tekijöitä, joita näköalattomuus ei vaivaa ja jotka ovat löytäneet oman reittinsä. Yhteistä kaikille on tekemisen palo, rohkeus ja kekseliäisyys. Ne, jotka uskovat omiin ratkaisuihinsa, ”huutavat vastatuuleen”, ottava riskejä kuten edelläkävijät aina tekevät.
Kiitämme kaikkia julkaisuun kirjoittaneita. Kiitämme lämpimästi kaikkia haastateltuja kokemustenne, innostuksenne ja viisaiden ajatustenne jakamisesta. Tätä julkaisua on ollut ilo toimittaa. Kuin itsestään teidän puheestanne muodostui tekemisen palon lyriikkaa.
Aineeton tuotanto ei ole vain tutkimusta ja tuotekehitystä. Aineeton tuotanto on yrityksen oman älyllisen eli aineettoman pääoman, kuten osaamisen, asiakasymmärryksen, yrityskulttuurin tai brändien merkitystä hyödyntävää tuotteiden ja palveluiden luontia ja muokkaamista. Erilaiset verkostot ja yritysten ekosysteemit mahdollistavat kasvun ja tien uudenlaiseen tekemiseen. Digitalisoituminen on luonut uusia alustoja ja ansaintamalleja, jakelumalleja ja palvelukonsepteja sekä uudenlaisen mahdollisuuden globaaliin liiketoimintaan.
Erilaista luovaa osaamista hyödyntämällä, kuten muotoilulla, viestinnällä ja markkinoinnilla tai kattavan brändin rakentamalla, voi erottua muista. Yhtä hyvin asiakkaan tarpeet ja arvot voivat olla pohjana tuotteen tai palvelun suunnittelulle. Aineettomassa tuotannossa on kasvun varaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Aineeton arvo – talouden uusi menestystekijä -julkaisun (2015) keskeinen viesti on, että käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa yhä suurempi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palveluihin, T&K-toimintaan ja brändeihin, ja että tämä pitää tunnistaa yrityksen päätöksenteossa nykyistä selkeämmin. Julkaisu otti omalta osaltaan kantaa keskusteluun yhteiskunnan hyvinvoinnin uusien lähteiden löytämiseksi. Se oli samalla avaus uudenlaiselle elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tarkastelukulmalle. Kuten julkaisussa todettiin, tarve reitille, jota pitkin suomalaiset yritykset pystyvät nopeasti kasvattamaan arvonlisäänsä globaaleilla markkinoilla, on suuri.
Suomalaisia syytetään usein näköalattomuudesta, mutta tämän julkaisun tarinat kertovat toista. Julkaisuun on koottu esimerkkejä ja tekijöitä, joita näköalattomuus ei vaivaa ja jotka ovat löytäneet oman reittinsä. Yhteistä kaikille on tekemisen palo, rohkeus ja kekseliäisyys. Ne, jotka uskovat omiin ratkaisuihinsa, ”huutavat vastatuuleen”, ottava riskejä kuten edelläkävijät aina tekevät.
Kiitämme kaikkia julkaisuun kirjoittaneita. Kiitämme lämpimästi kaikkia haastateltuja kokemustenne, innostuksenne ja viisaiden ajatustenne jakamisesta. Tätä julkaisua on ollut ilo toimittaa. Kuin itsestään teidän puheestanne muodostui tekemisen palon lyriikkaa.