Aineeton arvo : Talouden uusi menestystekijä
Tarjanne, Petra; Perttunen, Anu-Katariina (2015-11-30)
Tarjanne, Petra
Perttunen, Anu-Katariina
työ- ja elinkeinoministeriö
30.11.2015
Julkaisusarja:
TEM oppaat ja muut julkaisut 22/2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-069-5Tiivistelmä
Hyvinvointi perustuu kansakunnan kykyyn luoda arvoa. Arvonluonnin pelikirja kaipaa globaaleilla areenoilla jatkuvaa päivitystä.
Suomen vahvuuksia ovat biotalous, cleantech ja terveysteknologia, mutta niiden lisäksi tarvitaan muutakin kansakunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Hilavitkutin ja hyvin brändätty ja vientimarkkinoilla kysytty suomalainen palvelu ovat yhtä tervetulleita hyvinvoinnin luojia. Politiikan on syytä tunnustaa, että aineeton arvonluonti on taloudelle yhtä tärkeää kuin aineellinen arvonluonti.
Aineeton arvonluonti, sen tunnistaminen ja elinkeinopolitiikan jalostaminen sitä tukevaksi ovat se ehkä eniten kehittämistä kaipaava Suomen menestymisen mahdollisuus. Sen sukulainen digitaalinen liiketoiminta saa kasvavaa huomiota, mutta sekin kumpuaa vielä suurelta osin teollisen valmistuksen ajatusmallista. Keskustelua vaikeuttaa osin se, että käsitteemme periytyvät fyysisten investointien ja tuotannon maailmasta.
Ymmärrämme, että aineettomat investoinnit ovat tärkeitä. Niillä kerrytetään aineetonta pääomaa, kuten osaamista, asiakasymmärrystä, yrityskulttuuria, brändien arvoa, IPR-salkkua. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen pääsivät hiljattain edustamaan tätä kansantalouden tilinpidon ja kansantuotteen laskelmiinkin. Investoinnista ja sen myötä kerrytettävästä pääomasta on kuitenkin vielä pitkä matka arvonluontiin, varsinkin globaaleissa ekosysteemeissä. Digitalisaatio kirittää tätä kilpailua joka kierroksella kovenevalla rytmillä.
Suomen suuria haasteita onkin sekä yksityisellä että julkisella puolella se, että panostukset aineettomaan pääomaan kääntyvät Suomeen pohjautuvaksi menestykseksi nopealiikkeisissä arvoverkostoissa. Innovaatiopanostus kaipaa jatkuvaa näyttöä hyödystään ja aineettoman arvonluonnin kasvu on hyvä merkki onnistumisesta.
Suomen vahvuuksia ovat biotalous, cleantech ja terveysteknologia, mutta niiden lisäksi tarvitaan muutakin kansakunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Hilavitkutin ja hyvin brändätty ja vientimarkkinoilla kysytty suomalainen palvelu ovat yhtä tervetulleita hyvinvoinnin luojia. Politiikan on syytä tunnustaa, että aineeton arvonluonti on taloudelle yhtä tärkeää kuin aineellinen arvonluonti.
Aineeton arvonluonti, sen tunnistaminen ja elinkeinopolitiikan jalostaminen sitä tukevaksi ovat se ehkä eniten kehittämistä kaipaava Suomen menestymisen mahdollisuus. Sen sukulainen digitaalinen liiketoiminta saa kasvavaa huomiota, mutta sekin kumpuaa vielä suurelta osin teollisen valmistuksen ajatusmallista. Keskustelua vaikeuttaa osin se, että käsitteemme periytyvät fyysisten investointien ja tuotannon maailmasta.
Ymmärrämme, että aineettomat investoinnit ovat tärkeitä. Niillä kerrytetään aineetonta pääomaa, kuten osaamista, asiakasymmärrystä, yrityskulttuuria, brändien arvoa, IPR-salkkua. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen pääsivät hiljattain edustamaan tätä kansantalouden tilinpidon ja kansantuotteen laskelmiinkin. Investoinnista ja sen myötä kerrytettävästä pääomasta on kuitenkin vielä pitkä matka arvonluontiin, varsinkin globaaleissa ekosysteemeissä. Digitalisaatio kirittää tätä kilpailua joka kierroksella kovenevalla rytmillä.
Suomen suuria haasteita onkin sekä yksityisellä että julkisella puolella se, että panostukset aineettomaan pääomaan kääntyvät Suomeen pohjautuvaksi menestykseksi nopealiikkeisissä arvoverkostoissa. Innovaatiopanostus kaipaa jatkuvaa näyttöä hyödystään ja aineettoman arvonluonnin kasvu on hyvä merkki onnistumisesta.