Puutuotealan kasvumahdollisuudet cleantech-yhteistyön avulla
Juhani, Marttila; Henrik, Heräjärvi (2015)
Juhani, Marttila
Henrik, Heräjärvi
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
53/2015
Sivut
60 s.
Luonnonvarakeskus
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-107-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-107-5
Tiivistelmä
Suomessa biotalous, cleantech ja digitalisaatio on valtioneuvoston periaatepäätöksellä määritelty kasvun kärkialoiksi. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien raaka-aineiden turvin toteutuvaa taloudellista kasvua ja cleantechilla taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia pienentäviä prosesseja tai ratkaisuja. Puutuoteteollisuus on vahvasti profiloitunut biotalouden osaksi, mutta integroituminen cleantech-alojen kanssa on ollut vähäistä. Sisällöllistä ristiriitaa biotalous- ja cleantech-konseptien välillä ei kuitenkaan ole, koska biotalouden näkökulma on vahvasti raaka-ainepohjainen ja cleantechin prosessipohjainen. Myös työ- ja elinkeinoministeriössä toiminut Metsäalan strateginen ohjelma peräänkuulutti metsäalalle yritysten kasvua tukevaa toimintamallia eli vastaavaa mallia, jota Cleantech Finland toteuttaa cleantech-yritysten kanssa. Tässä esitutkimuksessa analysoidaan biotalouden ja cleantechin yhteistyömahdollisuuksia erityisesti puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimukseen kerättiin tausta-aineistoa kirjallisuudesta ja internetistä sekä empiirinen aineisto asiantuntijahaastatteluina ja webropol-kyselyllä. Haastatellut asiantuntijat (10 henkeä) edustivat pääosin metsä- ja puualan ulkopuolista osaamista, kun taas webropol-kyselyaineiston vastaajat (62 vastausta, vastausprosentti 27,1) edustivat valtaosin metsä- ja puualaa.
Tulosten mukaan cleantechiä ja sen tarjoamia viennin kasvun, tki-rahoituksen ja brändäyksen mahdollisuuksia ei tunneta kovin hyvin metsä- ja puualan toimijoiden keskuudessa. Yhteistyön lisäämiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi varsin selvää cleantech-potentiaalin toimialaa: puurakentamisen arvoketjut sekä puutuoteteollisuuden tuotantoteknologiat ja niihin liittyvä prosessiosaaminen. Erityisesti Kiinan, mutta myös muun Aasian ja Euroopan markkinat todettiin erittäin ostovoimaisiksi ja houkutteleviksi puutuoteteollisuuden kasvun alueiksi, joissa keskeisenä avaimena menestykselle voi olla yhteistyö cleantech-toimijoiden kanssa. Kooltaan suurien markkinoiden tarpeisiin vastaamista voisi helpottaa yhteispohjoismaisen ”Cleantech Nordic” brändin lanseeraaminen. Erityisesti Suomella ja Ruotsilla on hyvin samankaltaiset cleantech-strategiat, mutta pienten maiden resurssit erillisinä toimijoina ovat liian vähäiset ajatellen esimerkiksi Kiinan lähivuosille kaavailemia yli 500 miljardin euron cleantech-kehitystarpeita.
Biotalouden kasvutavoitteet asettavat myös puutuotealalle selviä kasvun tavoitteita. Nämä ta-voitteet eivät ole realistisia, mikäli liiketoimintojen kehittämisessä rajoitutaan perinteiseen segmenttipohjaiseen ajattelun. On selvää, ettei puutuotealan kannata tavoitella brändäytymistä puhtaasti cleantech-toimijaksi. Vastaavasti on lyhytnäköistä, jos potentiaalista cleantech-yhteistyötä vaikeutetaan toiminnallisesti tai mielikuvatasolla profiloitumalla liian tiukasti biotalous-brändin alle. Tunnistettujen keihäänkärkituotteiden, -prosessien tai -palveluiden kehittäminen ja markkinointi yhteistyössä cleantech-toimijoiden kanssa voi avata kasvun mahdollisuuksia maantieteellisesti uusille tai jopa uudentyyppisille markkinoille. Perinteisen puutuoteteollisuuden uudistuminen ja biotalouden tavoiteltu kasvu edellyttävät teollisuudelta kykyä ja halua reagoida uusiin ajatuksiin, liiketoimintamalleihin ja yhteistyötapoihin. Cleantech-yhteistyö tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
Tulosten mukaan cleantechiä ja sen tarjoamia viennin kasvun, tki-rahoituksen ja brändäyksen mahdollisuuksia ei tunneta kovin hyvin metsä- ja puualan toimijoiden keskuudessa. Yhteistyön lisäämiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi varsin selvää cleantech-potentiaalin toimialaa: puurakentamisen arvoketjut sekä puutuoteteollisuuden tuotantoteknologiat ja niihin liittyvä prosessiosaaminen. Erityisesti Kiinan, mutta myös muun Aasian ja Euroopan markkinat todettiin erittäin ostovoimaisiksi ja houkutteleviksi puutuoteteollisuuden kasvun alueiksi, joissa keskeisenä avaimena menestykselle voi olla yhteistyö cleantech-toimijoiden kanssa. Kooltaan suurien markkinoiden tarpeisiin vastaamista voisi helpottaa yhteispohjoismaisen ”Cleantech Nordic” brändin lanseeraaminen. Erityisesti Suomella ja Ruotsilla on hyvin samankaltaiset cleantech-strategiat, mutta pienten maiden resurssit erillisinä toimijoina ovat liian vähäiset ajatellen esimerkiksi Kiinan lähivuosille kaavailemia yli 500 miljardin euron cleantech-kehitystarpeita.
Biotalouden kasvutavoitteet asettavat myös puutuotealalle selviä kasvun tavoitteita. Nämä ta-voitteet eivät ole realistisia, mikäli liiketoimintojen kehittämisessä rajoitutaan perinteiseen segmenttipohjaiseen ajattelun. On selvää, ettei puutuotealan kannata tavoitella brändäytymistä puhtaasti cleantech-toimijaksi. Vastaavasti on lyhytnäköistä, jos potentiaalista cleantech-yhteistyötä vaikeutetaan toiminnallisesti tai mielikuvatasolla profiloitumalla liian tiukasti biotalous-brändin alle. Tunnistettujen keihäänkärkituotteiden, -prosessien tai -palveluiden kehittäminen ja markkinointi yhteistyössä cleantech-toimijoiden kanssa voi avata kasvun mahdollisuuksia maantieteellisesti uusille tai jopa uudentyyppisille markkinoille. Perinteisen puutuoteteollisuuden uudistuminen ja biotalouden tavoiteltu kasvu edellyttävät teollisuudelta kykyä ja halua reagoida uusiin ajatuksiin, liiketoimintamalleihin ja yhteistyötapoihin. Cleantech-yhteistyö tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
Collections
- Julkaisut [85649]