Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle?
Ali-Yrkkö, Jyrki; Rouvinen, Petri (2015-01-08)
Ali-Yrkkö, Jyrki
Rouvinen, Petri
valtioneuvoston kanslia
08.01.2015
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-149-7Tiivistelmä
Yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät yritysverkostojen toimesta, joiden osat sijaitsevat eri maissa. Samaan
aikaan myös yritysten sisäinen toiminta on hajautunut, jolloin Suomenkin ulkomaankaupasta iso osa syntyy konsernien
sisäisestä viennistä ja tuonnista. Vasta konsernien sisäisen myynnin jälkeen tuotteet ja palvelut päätyvät markkinoille.
Arvoketjujen globalisoituminen haastaa kansallisen politiikan. Tässä raportissa pohditaan, miten globaalien arvoketjujen
maailmaa pitäisi hahmottaa politiikan näkökulmasta. Lopputulemana on johtopäätöksiä siitä, mitä asioita olisi syytä
ottaa huomioon esimerkiksi innovaatio-, työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa.
Innovaatiopolitiikkaa koskeva tärkein toimintaympäristön muutos on se, että innovaatiotoimintaan panostanut maa ei
enää välttämättä saa niiden tuottoja. Tästä syystä innovaatiopolitiikan kaikki eri toimenpiteet tulee suunnata siten,
että Suomeen lopulta jäävä arvonlisä muodostuu mahdollisimman suureksi. Työmarkkinoihin liittyvä iso muutos on se,
että globalisaation myötä muutokset tulevat yhä äkillisemmin ja ennakoimatta. Valtion luomalle turvaverkolle on
edelleen siis käyttöä. Samalla on kuitenkin muutettava turvaverkkoa niin, että henkilöillä on aina taloudellinen kannuste
ottaa työtä vastaan ja että uudelleenkouluttautuminen helpottuu. Yleinen elinkeinopolitiikkaa koskeva havainto on
se, että kotimainen kilpailutilanne tai sen toimimattomuus heijastuu aina myös kansainvälistä kauppaa harjoittaviin
yrityksiin. Kotimaisen kilpailun edistäminen on siis myös hyvää arvoketjupolitiikkaa. Käytännössä esimerkiksi kaavoituksella
vaikutetaan suoraan siihen, millainen kilpailu paikallistasolla vallitsee. Näiden päätelmien lisäksi raportissa on
esitetty myös lisää politiikkatoimenpiteitä.
aikaan myös yritysten sisäinen toiminta on hajautunut, jolloin Suomenkin ulkomaankaupasta iso osa syntyy konsernien
sisäisestä viennistä ja tuonnista. Vasta konsernien sisäisen myynnin jälkeen tuotteet ja palvelut päätyvät markkinoille.
Arvoketjujen globalisoituminen haastaa kansallisen politiikan. Tässä raportissa pohditaan, miten globaalien arvoketjujen
maailmaa pitäisi hahmottaa politiikan näkökulmasta. Lopputulemana on johtopäätöksiä siitä, mitä asioita olisi syytä
ottaa huomioon esimerkiksi innovaatio-, työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa.
Innovaatiopolitiikkaa koskeva tärkein toimintaympäristön muutos on se, että innovaatiotoimintaan panostanut maa ei
enää välttämättä saa niiden tuottoja. Tästä syystä innovaatiopolitiikan kaikki eri toimenpiteet tulee suunnata siten,
että Suomeen lopulta jäävä arvonlisä muodostuu mahdollisimman suureksi. Työmarkkinoihin liittyvä iso muutos on se,
että globalisaation myötä muutokset tulevat yhä äkillisemmin ja ennakoimatta. Valtion luomalle turvaverkolle on
edelleen siis käyttöä. Samalla on kuitenkin muutettava turvaverkkoa niin, että henkilöillä on aina taloudellinen kannuste
ottaa työtä vastaan ja että uudelleenkouluttautuminen helpottuu. Yleinen elinkeinopolitiikkaa koskeva havainto on
se, että kotimainen kilpailutilanne tai sen toimimattomuus heijastuu aina myös kansainvälistä kauppaa harjoittaviin
yrityksiin. Kotimaisen kilpailun edistäminen on siis myös hyvää arvoketjupolitiikkaa. Käytännössä esimerkiksi kaavoituksella
vaikutetaan suoraan siihen, millainen kilpailu paikallistasolla vallitsee. Näiden päätelmien lisäksi raportissa on
esitetty myös lisää politiikkatoimenpiteitä.