Viestintäteknologian ja palveluiden sähköistämisen päästövaikutukset
liikenne- ja viestintäministeriö
2010
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-156-1Tiivistelmä
Raportissa on käyty läpi kansainvälisiä arvioita tieto- ja viestintäteknologian (ICT) sovellusten päästövähennysmahdollisuuksista, arvioitu ICT:n kokonaisenergiankulutusta Suomessa sekä arvioitu laskentaesimerkkien avulla, miten paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää Suomessa ICT-sovellusten avulla.
Suurimpia päästövähennyksiä arvioidaan voitavan saavuttaa älykkään liikenteen ratkaisuilla, älykkäällä rakennusteknologialla, älykkäiden energiaverkkojen avulla sekä teollisuuden laitteiden älykkään ohjaamisen avulla. Dematerialisaation osalta merkittävimpiä päästövähennyksiä arvioidaan saavutettavan etätyöskentelyn ja etäkokousten lisäämisen avulla.
Energiantuotanto ja liikenne ovat Suomessa suuria hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia ja lisäksi rakennusten lämmitys on välillisesti vastuussa suuresta osasta Suomen hiilidioksidipäästöjä. Näihin sektoreihin kohdistuvat toimenpiteet ovat myös laaja-alaisia ja niillä voidaan arvioida saavutettavan yhteensä jopa yli 10 Mton päästövähennykset.
Tämän selvityksen mukaan ICT-sektorin aiheuttamat päästöt (0,7-2,5 Mton) ovat pieniä verrattuna päästövähennyksiin, joita voidaan saavuttaa älykkäiden ICT-palveluiden avulla. Todennäköistä on, että ICT-sektorin aiheuttamat päästöt kasvavat joka tapauksessa tietoyhteiskunnan kehityksen myötä. Mikäli ICT-sovelluksia hyödynnetään erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, liikenteen ohjaamisessa ja energiantuotantojärjestelmien tehostamisessa, voidaan yhteisvaikutuksena saada aikaan jopa huomattavan suuri päästövähennysvaikutus.
Suurimpia päästövähennyksiä arvioidaan voitavan saavuttaa älykkään liikenteen ratkaisuilla, älykkäällä rakennusteknologialla, älykkäiden energiaverkkojen avulla sekä teollisuuden laitteiden älykkään ohjaamisen avulla. Dematerialisaation osalta merkittävimpiä päästövähennyksiä arvioidaan saavutettavan etätyöskentelyn ja etäkokousten lisäämisen avulla.
Energiantuotanto ja liikenne ovat Suomessa suuria hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia ja lisäksi rakennusten lämmitys on välillisesti vastuussa suuresta osasta Suomen hiilidioksidipäästöjä. Näihin sektoreihin kohdistuvat toimenpiteet ovat myös laaja-alaisia ja niillä voidaan arvioida saavutettavan yhteensä jopa yli 10 Mton päästövähennykset.
Tämän selvityksen mukaan ICT-sektorin aiheuttamat päästöt (0,7-2,5 Mton) ovat pieniä verrattuna päästövähennyksiin, joita voidaan saavuttaa älykkäiden ICT-palveluiden avulla. Todennäköistä on, että ICT-sektorin aiheuttamat päästöt kasvavat joka tapauksessa tietoyhteiskunnan kehityksen myötä. Mikäli ICT-sovelluksia hyödynnetään erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, liikenteen ohjaamisessa ja energiantuotantojärjestelmien tehostamisessa, voidaan yhteisvaikutuksena saada aikaan jopa huomattavan suuri päästövähennysvaikutus.