Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot – Osa 1
Räisänen, Jukka; Teeriaho, Jari; Kananoja, Tapio; Rönty, Hannu (2019-03-26)
Räisänen, Jukka
Teeriaho, Jari
Kananoja, Tapio
Rönty, Hannu
Ympäristöministeriö
26.03.2019
Julkaisusarja:
Suomen ympäristö 2/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4795-1Tiivistelmä
Julkaisu on ympäristöministeriön, Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yhteisprojektin loppuraportti. Projektin tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta.
Arvotustyön esivalinnassa maastotarkistuksiin valittiin noin 1000 kohdetta, joista maastossa inventointiin tarkemmin yhteensä 640 kohdetta. Maastotarkastuksen yhteydessä kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin. Arvotuksen perusteella katsottiin 472 kivikon olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria.
Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen kohdekuvaukset ja karttarajaukset on esitetty liitteissä maakunnittain.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.
Arvotustyön esivalinnassa maastotarkistuksiin valittiin noin 1000 kohdetta, joista maastossa inventointiin tarkemmin yhteensä 640 kohdetta. Maastotarkastuksen yhteydessä kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin. Arvotuksen perusteella katsottiin 472 kivikon olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria.
Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen kohdekuvaukset ja karttarajaukset on esitetty liitteissä maakunnittain.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.