Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen : työryhmän raportti
Sosiaali- ja terveysministeriö
2011
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä = Social- och hälsovårdsministeriets rapporter = Reports of the Ministry of Social Affairs and Health : 2011:14This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3148-0Tiivistelmä
Raportissa kuvataan päihdeongelmaisten vanhempien lasten palveluiden nykytilaa ja tehdään ehdotuksia palveluiden parantamiseksi. Työryhmän ehdotukset liittyvät yleisen alkoholipolitiikan keinojen lisäksi vanhemmille kohdistettuun tiedotukseen ja koko perheen hoitoon ja tukemiseen palvelujärjestelmän eri kohdissa. Päihdeongelmia voidaan ehkäistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan perustuvalla alkoholipolitiikalla, tiedotuksella, koulutuksen lisäämisellä ja valtakunnallisella koordinaatiolla. Ammattilaisten osaamista päihdeongelmaisten vanhempien ja heidän lastensa tunnistamisessa, kohtaamisessa ja oikea-aikaisessa auttamisessa on vahvistettava ja riittävät henkilöstömäärät on taattava. Perheitä on tuettava ensisijaisesti ehkäisevän lastensuojelun keinoin.
Lapsen tuen tarve tulee aina selvittää, jos vanhemmalla on päihdeongelma. Lapsella tulee olla oikeus omaan hoitoon ja tukeen riippumatta siitä, onko vanhempi hoidon piirissä. On panostettava lasten ja vanhempien ongelmien tunnistamiseen ja siihen, että tunnistaminen johtaa toimenpiteisiin. On myös kartoitettava lapsen kannalta merkittävien luottoaikuisten (esim. muualla asuva toinen vanhempi, isovanhemmat) mahdollisuudet tukea lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta.
Lapsen tuen tarve tulee aina selvittää, jos vanhemmalla on päihdeongelma. Lapsella tulee olla oikeus omaan hoitoon ja tukeen riippumatta siitä, onko vanhempi hoidon piirissä. On panostettava lasten ja vanhempien ongelmien tunnistamiseen ja siihen, että tunnistaminen johtaa toimenpiteisiin. On myös kartoitettava lapsen kannalta merkittävien luottoaikuisten (esim. muualla asuva toinen vanhempi, isovanhemmat) mahdollisuudet tukea lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta.