Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen Suomessa. Loppuraportti. Rinnakkaiselon ohjaustyöryhmä.
maa- ja metsätalousministeriö
07.12.2005
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 16/2005This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-251-4Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2.2.2004 ohjaustyöryhmän, jossa olivat laajasti edustettuina myös sidosryhmät ja kansalaisjärjestöt. Ohjausryhmä sai tehtäväkseen antaa suositukset toimenpiteiksi ja ohjeiksi muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistamiseksi Suomessa.
Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset:
1) niistä agronomisista toimenpiteistä, jotka mahdollistavat viljelykasvien rinnakkaiselon;
2) alueellisen tason toimenpiteistä, joita olisi sovellettava tietyille viljelykasvilajeille tai tuotantotyypeille (esim. siementuotanto vs. muu kasvintuotanto). Alueellisina näkökohtina tulisi lisäksi ottaa huomioon muuntogeenisten kasvien osuus, lukumäärä ja tyyppi alueella, ilmasto-olot, viljelymaan pinnanmuodostus, viljelykierto ja maatilarakenne sekä ympäröivät rakenteet, kuten metsät, viljelemättömät alueet ja peltojen sijoittuminen;
3) hallinnollisista päätöksistä ja säädösmuutoksista, joita mahdollisesti on tehtävä sekä uusista käyttöön otettavista valvonta- ja tarkastusjärjestelmistä sekä
4) selvitettävä kansalliset vahinkovastuuperusteet.
Työryhmä rajasi työnsä käsittämään maa- ja elintarviketuotannon ketjun alkuosan siihen vaiheeseen asti, jolloin viljelijä on saanut sadon sijoitetuksi varastoon (eli "pellolta laariin"). Ryhmän tarkastelut ja päätelmät koskevat siten EU:n tai kansalliseen lajikeluetteloon hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvilajikkeiden peltoviljelyä ja maatilalla tapahtuvaa sadon käsittelyä. Kohteena ovat sekä siemenet että vegetatiivinen lisäysaineisto ja näistä saatu sato. Työssä luonnosteltu säädös ei kohdistuisi muuntogeenisten kasvien ja siementen kauppaan, niiden varastointiin ennen kylvöä, kuljetuksiin tilalle, kuljetuksiin tilalta eikä sadon käsittelyyn tilan ulkopuolella. Myöskään niiden viljely kasvihuoneessa ei kuuluisi säädöksen soveltamisalaan.
Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset:
1) niistä agronomisista toimenpiteistä, jotka mahdollistavat viljelykasvien rinnakkaiselon;
2) alueellisen tason toimenpiteistä, joita olisi sovellettava tietyille viljelykasvilajeille tai tuotantotyypeille (esim. siementuotanto vs. muu kasvintuotanto). Alueellisina näkökohtina tulisi lisäksi ottaa huomioon muuntogeenisten kasvien osuus, lukumäärä ja tyyppi alueella, ilmasto-olot, viljelymaan pinnanmuodostus, viljelykierto ja maatilarakenne sekä ympäröivät rakenteet, kuten metsät, viljelemättömät alueet ja peltojen sijoittuminen;
3) hallinnollisista päätöksistä ja säädösmuutoksista, joita mahdollisesti on tehtävä sekä uusista käyttöön otettavista valvonta- ja tarkastusjärjestelmistä sekä
4) selvitettävä kansalliset vahinkovastuuperusteet.
Työryhmä rajasi työnsä käsittämään maa- ja elintarviketuotannon ketjun alkuosan siihen vaiheeseen asti, jolloin viljelijä on saanut sadon sijoitetuksi varastoon (eli "pellolta laariin"). Ryhmän tarkastelut ja päätelmät koskevat siten EU:n tai kansalliseen lajikeluetteloon hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvilajikkeiden peltoviljelyä ja maatilalla tapahtuvaa sadon käsittelyä. Kohteena ovat sekä siemenet että vegetatiivinen lisäysaineisto ja näistä saatu sato. Työssä luonnosteltu säädös ei kohdistuisi muuntogeenisten kasvien ja siementen kauppaan, niiden varastointiin ennen kylvöä, kuljetuksiin tilalle, kuljetuksiin tilalta eikä sadon käsittelyyn tilan ulkopuolella. Myöskään niiden viljely kasvihuoneessa ei kuuluisi säädöksen soveltamisalaan.