Vesihuollon erityistilannetyöryhmän loppuraportti - Ehdotukset toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi
maa- ja metsätalousministeriö
17.06.2005
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 7/2005This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-225-5Tiivistelmä
Vesihuolto nähdään nykyisin pikemminkin välttämättömyyspalveluna kuin kunnallistekniikkana. Vesihuollon toimivuus on välttämätöntä yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi. Vesihuoltolaitokset toimivat toiminta-alueillaan määräävässä markkina-asemassa olevina luonnollisina monopoleina, minkä vuoksi niiden toimintaan liittyy joukko lakisääteisiä velvollisuuksia. Puhtaan talousveden saatavuuden ja asianmukaisen hule- ja jätevesiviemäröinnin ja käymäläjätehuollon turvaamiseksi kaikissa tilanteissa tarvitaan sekä varautumista ja valmiussuunnittelua että pitkäjänteisiä investointeja. Vesihuollosta vastuussa olevan henkilöstön hyvä ammattitaito ja vesihuoltojärjestelmien suunnitelmallinen ylläpito ovat edellytyksiä vesihuollon toimivuuden turvaamiseksi erityistilanteessa. Varautumisen parantamiseksi tarvitaan myös kokonaistilanteen arviointia ja sen pohjalta laadittavia yleisiä linjauksia.
Tässä raportissa vesihuoltoa on käsitelty kokonaisuutena, jossa viemäröinnille ja jätevesien käsittelylle aiheutuvat ongelmat ovat tarkasteluissa mukana. Näitä ei ole juuri käsitelty aikaisemmissa vesihuollon erityistilanteita käsitelleissä mietinnöissä. Työryhmä ei ole tarkastellut näin rajatun vesihuoltokäsitteen ulkopuolelle jäävää osaa vesihuollosta eli käytännössä lähinnä teollisuuslaitosten omia erillisiä vesihuoltoratkaisuja.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmä päätyi käsittelemään turvallisuustilanteita kattavasti "putkirikoista terrori-iskuihin". Tässä suhteessa työ poikkeaa useista aikaisemmista mietinnöistä ja valmiussuunnitteluohjeista, joiden lähtökohtana on ollut varautuminen erityisesti valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin. Erityistilanteet ovat yllätyksellisiä, mutta myös hitaasti kehittyviin prosesseihin kuten pohjaveden pilaantumiseen tulisi varautua erityistilanteena. Työssä on korostettu erityisesti riskien ehkäisyä ja ennalta varautumista.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmän työ käynnistyi keväällä 2004. Tässä työryhmän loppuraportissa on esitetty keskeisimmät keinot vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavat tahot. Toimenpiteille on asetettu tavoitteellinen aikataulu ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat on arvioitu, jos se on ollut mahdollista.
Tässä raportissa vesihuoltoa on käsitelty kokonaisuutena, jossa viemäröinnille ja jätevesien käsittelylle aiheutuvat ongelmat ovat tarkasteluissa mukana. Näitä ei ole juuri käsitelty aikaisemmissa vesihuollon erityistilanteita käsitelleissä mietinnöissä. Työryhmä ei ole tarkastellut näin rajatun vesihuoltokäsitteen ulkopuolelle jäävää osaa vesihuollosta eli käytännössä lähinnä teollisuuslaitosten omia erillisiä vesihuoltoratkaisuja.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmä päätyi käsittelemään turvallisuustilanteita kattavasti "putkirikoista terrori-iskuihin". Tässä suhteessa työ poikkeaa useista aikaisemmista mietinnöistä ja valmiussuunnitteluohjeista, joiden lähtökohtana on ollut varautuminen erityisesti valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin. Erityistilanteet ovat yllätyksellisiä, mutta myös hitaasti kehittyviin prosesseihin kuten pohjaveden pilaantumiseen tulisi varautua erityistilanteena. Työssä on korostettu erityisesti riskien ehkäisyä ja ennalta varautumista.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmän työ käynnistyi keväällä 2004. Tässä työryhmän loppuraportissa on esitetty keskeisimmät keinot vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavat tahot. Toimenpiteille on asetettu tavoitteellinen aikataulu ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat on arvioitu, jos se on ollut mahdollista.