Termien kääntäminen science fiction -kirjallisuudessa : Tarkastelun kohteena Risto Isomäen romaani Sarasvatin hiekkaa ja sen saksannos Die Schmelze
POHJOISMÄKI, ANNA (2013)
POHJOISMÄKI, ANNA
2013
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24051
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24051
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään termien kääntämiseen science fiction -kirjallisuudessa. Termien ja erikoisalan sanaston kääntämisen tutkimus kaunokirjallisissa teksteissä on jäänyt käännöstieteessä vähemmälle huomiolle, vaikka se tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen jo runsaan ja monipuolisen materiaalinsa ansiosta. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisia ongelmia kääntäjä kohtaa kääntäessään termejä science fiction -kirjallisuudessa, ja millaisia käännösmenetelmiä hän käyttää kääntäessään vieraita termejä kohdekielelle.
Tutkimuksen analysoitavaksi aineistoksi valikoitui Risto Isomäen vuonna 2005 ilmestynyt tieteisromaani Sarasvatin hiekkaaja siitä vuonna 2008 ilmestynyt Angela Plögerin saksannos Die Schmelze. Teos soveltuu hyvin tutkimusaineistoksi, koska se sisältää paljon erilaisia termejä useilta aloilta. Teoksessa on esillä erityisesti jäähän, veteen ja geologiaan liittyvä sanasto, mutta se sisältää myös paljon tekniikkaan liittyvää sanastoa. Analysoitava aineisto koostuu monipuolisesti eri aihealueiden termeistä.
Analyysi toteutettiin vertaamalla lähtö- ja kohdetekstin termejä keskenään. Analyysin apuna käytettiin reaalioiden kääntämisen tutkimiseen kehitettyjä menetelmiä, komparatiiviseen stilistiikkaan (stylistique comparée) perustuvaa menetelmää sekä Michael Schreiberin käännösmenetelmää. Aineistoa analysoitaessa selvisi, että kääntäjä on käyttänyt kymmentä erilaista käännösmenetelmää romaanin saksannoksessa. Menetelmät ovat: leksikaalinen korvaus, komponenttianalyyttinen kääntäminen, suora laina, käännöslaina, hyperonyyminen kääntäminen, hyponyyminen kääntäminen, kohyponyyminen kääntäminen, assosiatiivinen kääntäminen, eksplikaatio ja lisäys. Aineisto sisälsi ylivoimaisesti eniten leksikaalisia korvauksia (67 %), jotka voidaan nähdä myös termin täydellisinä vastineina. Muiden menetelmien osuus oli huomattavasti vähäisempi, mutta ei merkityksetön.
Aineiston analyysi osoitti, että kääntäjän tekemät ratkaisut käännösmenetelmien suhteen eivät noudattaneet mitään tiettyä kaavaa, vaan kääntäjä saattoi päätyä käyttämään osittaista vastinetta tai aivan jotain muuta käännösratkaisua tapauksissa, joissa täydellinen vastine olisi ollut olemassa. Kääntäjän syitä tekemilleen ratkaisuille voidaan vain arvailla, mutta niitä miettiessä tulee ottaa huomioon kaunokirjallisen kääntämisen erityisluonne sekä se, että sanastotyö, jota käännöstyön aikana tehdään, on deskriptiivistä sanastotyötä.
Avainsanat: termien kääntäminen, käännösmenetelmät, science fiction, kaunokirjallisuuden kääntäjä
Deutsche Kurzfassung: Das Übersetzen von Fachausdrücken in der Science-Fiction-Literatur : am Beispiel des Romans "Sarasvatin hiekkaa" von Risto Isomäki und seiner deutschen Übersetzung "Die Schmelze".
Tutkimuksen analysoitavaksi aineistoksi valikoitui Risto Isomäen vuonna 2005 ilmestynyt tieteisromaani Sarasvatin hiekkaaja siitä vuonna 2008 ilmestynyt Angela Plögerin saksannos Die Schmelze. Teos soveltuu hyvin tutkimusaineistoksi, koska se sisältää paljon erilaisia termejä useilta aloilta. Teoksessa on esillä erityisesti jäähän, veteen ja geologiaan liittyvä sanasto, mutta se sisältää myös paljon tekniikkaan liittyvää sanastoa. Analysoitava aineisto koostuu monipuolisesti eri aihealueiden termeistä.
Analyysi toteutettiin vertaamalla lähtö- ja kohdetekstin termejä keskenään. Analyysin apuna käytettiin reaalioiden kääntämisen tutkimiseen kehitettyjä menetelmiä, komparatiiviseen stilistiikkaan (stylistique comparée) perustuvaa menetelmää sekä Michael Schreiberin käännösmenetelmää. Aineistoa analysoitaessa selvisi, että kääntäjä on käyttänyt kymmentä erilaista käännösmenetelmää romaanin saksannoksessa. Menetelmät ovat: leksikaalinen korvaus, komponenttianalyyttinen kääntäminen, suora laina, käännöslaina, hyperonyyminen kääntäminen, hyponyyminen kääntäminen, kohyponyyminen kääntäminen, assosiatiivinen kääntäminen, eksplikaatio ja lisäys. Aineisto sisälsi ylivoimaisesti eniten leksikaalisia korvauksia (67 %), jotka voidaan nähdä myös termin täydellisinä vastineina. Muiden menetelmien osuus oli huomattavasti vähäisempi, mutta ei merkityksetön.
Aineiston analyysi osoitti, että kääntäjän tekemät ratkaisut käännösmenetelmien suhteen eivät noudattaneet mitään tiettyä kaavaa, vaan kääntäjä saattoi päätyä käyttämään osittaista vastinetta tai aivan jotain muuta käännösratkaisua tapauksissa, joissa täydellinen vastine olisi ollut olemassa. Kääntäjän syitä tekemilleen ratkaisuille voidaan vain arvailla, mutta niitä miettiessä tulee ottaa huomioon kaunokirjallisen kääntämisen erityisluonne sekä se, että sanastotyö, jota käännöstyön aikana tehdään, on deskriptiivistä sanastotyötä.
Avainsanat: termien kääntäminen, käännösmenetelmät, science fiction, kaunokirjallisuuden kääntäjä
Deutsche Kurzfassung: Das Übersetzen von Fachausdrücken in der Science-Fiction-Literatur : am Beispiel des Romans "Sarasvatin hiekkaa" von Risto Isomäki und seiner deutschen Übersetzung "Die Schmelze".