Tuloksellisuusinformaation hyödyntäminen budjetoinnissa päätöksenteossa ja johtamisessa case Opetushallitus
PAAVOLA, MEETA (2013)
PAAVOLA, MEETA
2013
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23985
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23985
Tiivistelmä
Ensiksi tutkielman yhtenä taustateoriana esitetään New Public Management -doktriini, johon perustuvat valtionhallinnossa käytössä olevat tulosohjaus, -budjetointi ja -johtamismallit. Sen jälkeen tarkastellaan yksityiseltä sektorilta lähtöisin olevaa beyond budgeting -ilmiötä, johon liittyy tulosindikaattorien hyödyntäminen toiminnan ja talouden kehitystä ennustettaessa. Varsinainen teoreettinen viitekehys muodostuu valtionhallinnon kontekstista käsin. Aluksi käsitellään tuloksellisuusinformaation soveltamisen ongelmaa, valtionhallinnon tulosbudjetoinnin teoriamallia ja sen strategista ulottuvuutta. Teoriaosuudessa kiinnitetään erityisesti huomiota päätöksiä tekevien subjektien rationaalisiin mahdollisuuksiin analysoida, tulkita ja tehdä valintoja päätöksentekotilanteissa.
Aikaisempi yhdysvaltalainen tutkimustieto osoittaa, että tulosinformaatiota hyödynnetään budjetti-syklin eri vaiheissa, kuten suunnittelussa, tulosjohtamisessa, vuorovaikutuksessa ja arvioinnissa. Lisäksi havaittiin, että tulosinformaation hyödyntäminen budjetoinnissa aiheuttaa muutoksia voimarakenteissa, organisaation prosesseissa, henkilökohtaisella tasolla ja kulttuureissa. Suomen valtionhallinnossa talousarviolaki, -asetus ja muut valtionhallinnon määräykset sekä ohjeet vaativat virastoja esittämään tuloksellisuusinformaatiota ja resursseja koskevia tietoja suunnittelun ja seurannan asiakirjoissa sekä järjestelmissä. Tämä voi todellisuudessa jäädä vain mekaaniselle ja välineelliselle raportoinnintasolle, jolloin todellinen tuloksellisuusinformaation ja resurssien suhteuttaminen jää vähemmälle huomiolle. Siksi tutkimusongelmana oli, miten tuloksellisuusmittareiden informaatiota hyödynnetään budjetointiprosessissa, päätöksenteossa ja johtamisessa.
Tutkielmassa pyrittiin hermeneuttis-fenomenologiselta pohjalta tulkitsemaan ja ymmärtämään johtajien, päälliköiden ja tukitoiminnoissa toimivien henkilöiden kokemusmaailmaa. Tutkimuksen tieteenfilosofisen epistemologisen luonteen mukaisesti, empiirisessä osassa tapaustutkimuksen avulla, havainnoitiin tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen ilmiötä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista haastattelututkimusta ja metodiksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Sisällönanalyysissä lähdettiin teemoittelusta tyypittelyyn. Valitun paradigman mukaisesti päädyttiin abduktiiviseen päättelyyn tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan vaikuttivat neljän tyyppiset ominaispiirteet. Näitä olivat strateginen tuloksellisuusinformaatiota hyödyntävä, asiantuntijuuteen perustuva, inkrementaalinen sekä operationaalinen päätöksenteko- ja johtamistyyppi. Täten johtajat ja päälliköt eivät sovella vain tuloksellisuusinformaatiota, vaan hyödyntämisessä painottuvat ominaisuudet sen mukaisesti, mitkä ovat tiedon tarpeet ja saatavissa oleva informaatio. Lisäksi hyödyntämiseen vaikuttivat yksilöllinen ajattelu, intressit, valtasuhteet ja ministeriön käyttämä tulosohjausote. Tulokset osoittivat, että budjetointipäätöksiä tehtiin joko tuloksellisuustavoitteisiin resursseja suhteuttamalla tai osoitettujen resurssien mukaisesti tavoitetasoja sopeuttamalla.
Asiasanat: Tuloksellisuusinformaatio, budjetointi, päätöksenteko, johtaminen, hyödyntäminen, suunnittelu- ja seurantaprosessi, suhteuttaminen
Aikaisempi yhdysvaltalainen tutkimustieto osoittaa, että tulosinformaatiota hyödynnetään budjetti-syklin eri vaiheissa, kuten suunnittelussa, tulosjohtamisessa, vuorovaikutuksessa ja arvioinnissa. Lisäksi havaittiin, että tulosinformaation hyödyntäminen budjetoinnissa aiheuttaa muutoksia voimarakenteissa, organisaation prosesseissa, henkilökohtaisella tasolla ja kulttuureissa. Suomen valtionhallinnossa talousarviolaki, -asetus ja muut valtionhallinnon määräykset sekä ohjeet vaativat virastoja esittämään tuloksellisuusinformaatiota ja resursseja koskevia tietoja suunnittelun ja seurannan asiakirjoissa sekä järjestelmissä. Tämä voi todellisuudessa jäädä vain mekaaniselle ja välineelliselle raportoinnintasolle, jolloin todellinen tuloksellisuusinformaation ja resurssien suhteuttaminen jää vähemmälle huomiolle. Siksi tutkimusongelmana oli, miten tuloksellisuusmittareiden informaatiota hyödynnetään budjetointiprosessissa, päätöksenteossa ja johtamisessa.
Tutkielmassa pyrittiin hermeneuttis-fenomenologiselta pohjalta tulkitsemaan ja ymmärtämään johtajien, päälliköiden ja tukitoiminnoissa toimivien henkilöiden kokemusmaailmaa. Tutkimuksen tieteenfilosofisen epistemologisen luonteen mukaisesti, empiirisessä osassa tapaustutkimuksen avulla, havainnoitiin tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen ilmiötä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista haastattelututkimusta ja metodiksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Sisällönanalyysissä lähdettiin teemoittelusta tyypittelyyn. Valitun paradigman mukaisesti päädyttiin abduktiiviseen päättelyyn tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan vaikuttivat neljän tyyppiset ominaispiirteet. Näitä olivat strateginen tuloksellisuusinformaatiota hyödyntävä, asiantuntijuuteen perustuva, inkrementaalinen sekä operationaalinen päätöksenteko- ja johtamistyyppi. Täten johtajat ja päälliköt eivät sovella vain tuloksellisuusinformaatiota, vaan hyödyntämisessä painottuvat ominaisuudet sen mukaisesti, mitkä ovat tiedon tarpeet ja saatavissa oleva informaatio. Lisäksi hyödyntämiseen vaikuttivat yksilöllinen ajattelu, intressit, valtasuhteet ja ministeriön käyttämä tulosohjausote. Tulokset osoittivat, että budjetointipäätöksiä tehtiin joko tuloksellisuustavoitteisiin resursseja suhteuttamalla tai osoitettujen resurssien mukaisesti tavoitetasoja sopeuttamalla.
Asiasanat: Tuloksellisuusinformaatio, budjetointi, päätöksenteko, johtaminen, hyödyntäminen, suunnittelu- ja seurantaprosessi, suhteuttaminen