Hvis lyset tar oss. Om bildspråk och teman i norska black metal-texter
SIPPOLA, ANNA (2013)
SIPPOLA, ANNA
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23731
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23731
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee norjalaista black metal -lyriikkaa. Olen valinnut materiaaliksi kahden yhtyeen, Burzumin ja Ulverin tekstejä. Burzumin tuotannosta analyysin kohteena on neljän levyn tekstit ja Ulverin tuotannosta kahden. Tutkielman pääpaino on näiden tekstien kuvakielessä. Erittelen tekstien kuvallisia ja runollisia ilmauksia, kuten metaforia, symboleja ja allegorioita. Käsittelen tekstejä kuitenkin myös temaattisesta näkökulmasta. Aiempien tietojeni perusteella tarkastelen tekstien suhdetta folkloreen, pakanallisuuteen sekä kristinuskoon ja sen vastavoimana toimivaan satanismiin. Suurilta osin tutkielmani on perinteistä kuvakielen ja tekstien analyysiä, mutta se esittelee myös akateemisesti suhteellisen tuntematonta musiikin alalajia, norjalaista black metallia.
Tekstit ja runot ovat vanha ja suosittu tutkimuskohde akateemisessa maailmassa. Rock-tekstejä on myös tutkittu, mutta black metal -tekstien runoanalyysi on tutkimusaiheena suhteellisen tuntematon. Kirjallisuustieteellisiä metodeja on sovellettu tuoreeseen populaarikulttuurin alalajiin jonkin verran. Tutkimuskysymykseni ja metodini ovat suurilta osin kirjallisuustieteellisiä. Erottelen materiaalistani kielikuvia ja analysoin niitä, mikä kuuluu perinteisen runoanalyysin piiriin. Analyysimetodini on lukijalähtökohtainen, eli omalla tulkinnallani on erittäin suuri rooli tutkielmassani. Toisaalta metodini sivuavat myös folkloren analyysimetodeja, kun tarkastelen, mitä samankaltaisuuksia black metal -teksteillä on satujen ja kansantarujen kanssa.
Valitsin norjalaiset black metal -tekstit analyysini kohteeksi, koska genren historia on herättänyt runsaasti huomioita, niin hyvässä kuin pahassa. Norjalainen black metal liitetään helposti yhteen saatananpalvonnan, väkivallan ja kirkonpolttojen kanssa. Ryhdyin tutkielmaan genren värikkään mediakuvan innoittamana, ja eräänlaisena hypoteesinä tutkielmassani onkin, että tekstit käsittelevät vain niukasti teemoja, jotka julkisuudessa on esitetty norjalaista black metal -genreä määrittäviksi. Hypoteesini osoittautui osittain oikeaksi, vaikka tekstit käsittelevätkin pakanallisia ja satanistisia aiheita. Materiaalin määrän perusteella on syytä huomauttaa, että laajempien, koko genreä koskevien johtopäätösten tekeminen on turhaa. Myös koko black metal -genren pirstaleisuus ja genren sisäinen ristiriitaisuus aiheuttavat ongelmia, jos genren ideologiaa ja ajatusmaailmaa yrittää valottaa vain kahden alan vaikuttajan joidenkin tekstien perusteella. Teksteissä riittää runsaasti tulkittavaa ja tutkittavaa, ja jokainen luo niistä oman tulkintansa.
Asiasanat:black metal, runoanalyysi, metafora, kuvakieli, satanismi, folklore
Tekstit ja runot ovat vanha ja suosittu tutkimuskohde akateemisessa maailmassa. Rock-tekstejä on myös tutkittu, mutta black metal -tekstien runoanalyysi on tutkimusaiheena suhteellisen tuntematon. Kirjallisuustieteellisiä metodeja on sovellettu tuoreeseen populaarikulttuurin alalajiin jonkin verran. Tutkimuskysymykseni ja metodini ovat suurilta osin kirjallisuustieteellisiä. Erottelen materiaalistani kielikuvia ja analysoin niitä, mikä kuuluu perinteisen runoanalyysin piiriin. Analyysimetodini on lukijalähtökohtainen, eli omalla tulkinnallani on erittäin suuri rooli tutkielmassani. Toisaalta metodini sivuavat myös folkloren analyysimetodeja, kun tarkastelen, mitä samankaltaisuuksia black metal -teksteillä on satujen ja kansantarujen kanssa.
Valitsin norjalaiset black metal -tekstit analyysini kohteeksi, koska genren historia on herättänyt runsaasti huomioita, niin hyvässä kuin pahassa. Norjalainen black metal liitetään helposti yhteen saatananpalvonnan, väkivallan ja kirkonpolttojen kanssa. Ryhdyin tutkielmaan genren värikkään mediakuvan innoittamana, ja eräänlaisena hypoteesinä tutkielmassani onkin, että tekstit käsittelevät vain niukasti teemoja, jotka julkisuudessa on esitetty norjalaista black metal -genreä määrittäviksi. Hypoteesini osoittautui osittain oikeaksi, vaikka tekstit käsittelevätkin pakanallisia ja satanistisia aiheita. Materiaalin määrän perusteella on syytä huomauttaa, että laajempien, koko genreä koskevien johtopäätösten tekeminen on turhaa. Myös koko black metal -genren pirstaleisuus ja genren sisäinen ristiriitaisuus aiheuttavat ongelmia, jos genren ideologiaa ja ajatusmaailmaa yrittää valottaa vain kahden alan vaikuttajan joidenkin tekstien perusteella. Teksteissä riittää runsaasti tulkittavaa ja tutkittavaa, ja jokainen luo niistä oman tulkintansa.
Asiasanat:black metal, runoanalyysi, metafora, kuvakieli, satanismi, folklore