Työn ja koulutuksen onnistunut kohtaaminen. Vuosina 2002 ja 2008 Tampereen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden generalistien työllistymisen hyvää laatua ennustavat tekijät
NORDLING, AINO (2011)
NORDLING, AINO
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21727
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21727
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Tampereen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden generalistialoilta vuosina 2002 ja 2008 valmistuneiden työllistymisen laatua vuosi valmistumisen jälkeen. Generalistialoilla tarkoitetaan sellaisia akateemisia koulutusaloja, jotka eivät tuota erityistä ammattipätevyyttä, vaan yleisiä työelämävalmiuksia. Työllistymisen laadulla tarkoitetaan työn ja koulutustason onnistunutta kohtaamista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä rakenteelliset tekijät ja mitkä valmistuneen oman kokemuksen mukaiset tekijät ennustavat parhaiten työllistymisen hyvää laatua ja mitkä ovat keskeisiä riskitekijöitä.
Tutkimusaineistona käytetään Tampereen ura- ja rekrytointipalveluiden keräämiä sijoittumisaineistoja. Generalistialoilta valmistuneita vastaajia vuoden 2002 kyselyssä on 557 eli 78 % kaikista vastaajista. Vuoden 2008 kyselyssä generalistialoilta valmistuneita on 1133, 83 % kaikista kyselyyn vastanneista. Selittäviä tekijöitä tarkastellaan kahden ennustemallin avulla, jolloin tarkastelu jakautuu rakenteellisten ja subjektiivisten tekijöiden ryhmiin. Ennustavia tekijöitä kuvaillaan ristiintaulukoinnin ja frekvenssijakaumien avulla. Ennustemallit rakennetaan logistista regressioanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan kumpanakin tarkasteluvuotena subjektiivisiin kokemuksiin perustuvien tekijöiden työllistymisen laadun ennustearvo on parempi kuin rakenteellisten tekijöiden. Parhaiten hyvää työllistymisen laatua onnistuivat selittämään vuonna 2002 pro gradun luomat valmiudet ja kontaktit. Vuonna 2008 pääaineen merkitys korostui eniten. Työllistymisen laadun riskitekijöitä olivat vuonna 2002 työkokemuksen puute ja alueellinen työmarkkinatilanne. Alueellinen työmarkkinatilanne tulivat esiin myös 2008 aineistossa, minkä lisäksi samana vuonna myös tutkinto ja opintoyhdistelmä työllistymisongelmana nousivat esiin työllistymisen laatua heikentävinä tekijöinä.
Rakenteellisista tekijöistä parhaiten hyvää työllistymisen laatua ennustivat kumpanakin tarkasteluvuotena lukukausien aikana tehdyt oman koulutusalan työt. Kyselyhetkellä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa toimiminen ennusti hyvää työllistymisen laatua, kun yksityisen sektorin palveluksessa työ suuremmalla todennäköisyydellä ei vastannut täysin koulutustasoa. Vuonna 2008 myös valmistuminen keskiarvoajassa eli alle seitsemässä vuodessa edisti hyvää työllistymisen laatua. Vuoden 2002 mallinnuksen mukaan työttömyyden pitkittyminen lisää riskiä työllistyä muihin kuin omaa koulutustasoa vastaaviin töihin. Tulosten mukaan yli seitsemän kuukautta valmistumisen jälkeen työttömänä olleiden vastaushetkellä tehty työ vastaa heikosti omaa koulutustasoa.
Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on keskitytty työllistymistä edistäviin tekijöihin. Voidaan siis olettaa, että samat tekijät, jotka ennustavat työllistymistä, ovat yhteydessä myös työllistymisen laatuun, kun laatua mitataan työn ja koulutustason hyvänä vastaavuutena.
Asiasanat:Generalistialat, työllistymisen laatu, ylempi korkeakoulututkinto, logistinen regressioanalyysi
Tutkimusaineistona käytetään Tampereen ura- ja rekrytointipalveluiden keräämiä sijoittumisaineistoja. Generalistialoilta valmistuneita vastaajia vuoden 2002 kyselyssä on 557 eli 78 % kaikista vastaajista. Vuoden 2008 kyselyssä generalistialoilta valmistuneita on 1133, 83 % kaikista kyselyyn vastanneista. Selittäviä tekijöitä tarkastellaan kahden ennustemallin avulla, jolloin tarkastelu jakautuu rakenteellisten ja subjektiivisten tekijöiden ryhmiin. Ennustavia tekijöitä kuvaillaan ristiintaulukoinnin ja frekvenssijakaumien avulla. Ennustemallit rakennetaan logistista regressioanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan kumpanakin tarkasteluvuotena subjektiivisiin kokemuksiin perustuvien tekijöiden työllistymisen laadun ennustearvo on parempi kuin rakenteellisten tekijöiden. Parhaiten hyvää työllistymisen laatua onnistuivat selittämään vuonna 2002 pro gradun luomat valmiudet ja kontaktit. Vuonna 2008 pääaineen merkitys korostui eniten. Työllistymisen laadun riskitekijöitä olivat vuonna 2002 työkokemuksen puute ja alueellinen työmarkkinatilanne. Alueellinen työmarkkinatilanne tulivat esiin myös 2008 aineistossa, minkä lisäksi samana vuonna myös tutkinto ja opintoyhdistelmä työllistymisongelmana nousivat esiin työllistymisen laatua heikentävinä tekijöinä.
Rakenteellisista tekijöistä parhaiten hyvää työllistymisen laatua ennustivat kumpanakin tarkasteluvuotena lukukausien aikana tehdyt oman koulutusalan työt. Kyselyhetkellä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa toimiminen ennusti hyvää työllistymisen laatua, kun yksityisen sektorin palveluksessa työ suuremmalla todennäköisyydellä ei vastannut täysin koulutustasoa. Vuonna 2008 myös valmistuminen keskiarvoajassa eli alle seitsemässä vuodessa edisti hyvää työllistymisen laatua. Vuoden 2002 mallinnuksen mukaan työttömyyden pitkittyminen lisää riskiä työllistyä muihin kuin omaa koulutustasoa vastaaviin töihin. Tulosten mukaan yli seitsemän kuukautta valmistumisen jälkeen työttömänä olleiden vastaushetkellä tehty työ vastaa heikosti omaa koulutustasoa.
Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on keskitytty työllistymistä edistäviin tekijöihin. Voidaan siis olettaa, että samat tekijät, jotka ennustavat työllistymistä, ovat yhteydessä myös työllistymisen laatuun, kun laatua mitataan työn ja koulutustason hyvänä vastaavuutena.
Asiasanat:Generalistialat, työllistymisen laatu, ylempi korkeakoulututkinto, logistinen regressioanalyysi