Uuden toimintamallin käytön haasteet kunnassa - Tapaustutkimus tilaaja-tuottaja -toimintatavan käytöstä terveydenhuollon sektorilla
LEVÄSLUOTO, JOHANNA (2011)
LEVÄSLUOTO, JOHANNA
2011
Aluetiede - Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21413
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21413
Tiivistelmä
Kunnat käyttävät yhä useammin markkinaehtoisia toimintatapoja palvelutuotannossaan, jotta ne pystyisivät vastaamaan talouden ja ikääntyvän väestön asettamiin haasteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan tilaaja-tuottaja –toimintatavan käyttöä kunnan tapana organisoida terveydenhuoltopalvelujen tuotannon ohjausta. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena ja sen kohteena toimi Kouvolan kaupunki, joka vuoden 2009 alun kuntaliitoksen jälkeen on siirtynyt käyttämään tilaaja-tuottaja –toimintatapaa. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, miten tilaaja-tuottaja –toimintatapa on otettu käyttöön Kouvolassa sekä mitä haasteita toimintatavan käyttöön liittyy.
Terveydenhuollon muutosprosessit ovat laajoja ja monitasoisia, jonka takia niiden tarkasteluun tarvitaan välineitä. Toimintamallin muutosta tarkastellaan Frank W. Geelsin sosioteknisen muutoksen mallin kautta, joka rakentuu toimintaympäristöstä, toimintajärjestelmästä sekä nicheistä. Muutosta tarkastellaan mallissa laajasti siten, että sen kautta pyritään huomioimaan eri tasoilla tapahtuvat kehityskulut. Kouvolaa tarkastellaan mallissa nichenä ja sen tilaaja-tuottaja –toimintatapaa taas systeemisenä ja toimintajärjestelmän rakennetta korjaavana innovaationa. Innovaatiota hyödynnetään vastaamaan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen.
Tapaustutkimuksen aineisto koostuu kirjallisista dokumenteista sekä Kouvolan toimijoiden teemahaastatteluista, jotka analysoitiin teemoittelun kautta. Suurimmaksi haasteeksi nousi muutosjohtajuus ja sitä kautta poliittisten sekä virkamiestason toimijoiden muutokseen sitouttaminen. Sitoutumattomuudesta seurasi roolien sekaisuutta. Kouvolassa ongelmaksi muodostui myös selkeän linjan puuttuminen siitä, mitä palveluja tuotetaan oman toimintana ja missä hyödynnetään myös ulkopuolisia palveluntuottajia. Muita haasteita olivat ohjauskeinojen puutteet, sopimusteknisen osaamisen ongelmat sekä termien sekaisuus.
Tutkimuksen kautta voidaan todeta, että uuden toimintamallin käytössä tärkeää on toimijoiden sitouttaminen muutokseen yhteisen ja jaetun näkemyksen kautta. Kuntien syvään juurtuneet toimintatavat ja organisaation rakenteet kuitenkin hidastavat tätä prosessia. Terveydenhuollossa tilaaja-tuottaja –toimintatapaa on käytetty lähinnä kunnan oman palvelutuotannon tehostamisessa, mutta samalla se antaa kuitenkin kunnille välineitä tarkastella omaa toimintaa suhteessa yksityisiin palvelun tuottajiin ja tulevaisuudessa myös välineitä laajempaan ulkoisten palveluntuottajien hyödyntämiseen.
Asiasanat:Tilaaja-tuottaja -toimintatapa, sosiotekninen muutos, terveydenhuoltosektorin muutos
Terveydenhuollon muutosprosessit ovat laajoja ja monitasoisia, jonka takia niiden tarkasteluun tarvitaan välineitä. Toimintamallin muutosta tarkastellaan Frank W. Geelsin sosioteknisen muutoksen mallin kautta, joka rakentuu toimintaympäristöstä, toimintajärjestelmästä sekä nicheistä. Muutosta tarkastellaan mallissa laajasti siten, että sen kautta pyritään huomioimaan eri tasoilla tapahtuvat kehityskulut. Kouvolaa tarkastellaan mallissa nichenä ja sen tilaaja-tuottaja –toimintatapaa taas systeemisenä ja toimintajärjestelmän rakennetta korjaavana innovaationa. Innovaatiota hyödynnetään vastaamaan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen.
Tapaustutkimuksen aineisto koostuu kirjallisista dokumenteista sekä Kouvolan toimijoiden teemahaastatteluista, jotka analysoitiin teemoittelun kautta. Suurimmaksi haasteeksi nousi muutosjohtajuus ja sitä kautta poliittisten sekä virkamiestason toimijoiden muutokseen sitouttaminen. Sitoutumattomuudesta seurasi roolien sekaisuutta. Kouvolassa ongelmaksi muodostui myös selkeän linjan puuttuminen siitä, mitä palveluja tuotetaan oman toimintana ja missä hyödynnetään myös ulkopuolisia palveluntuottajia. Muita haasteita olivat ohjauskeinojen puutteet, sopimusteknisen osaamisen ongelmat sekä termien sekaisuus.
Tutkimuksen kautta voidaan todeta, että uuden toimintamallin käytössä tärkeää on toimijoiden sitouttaminen muutokseen yhteisen ja jaetun näkemyksen kautta. Kuntien syvään juurtuneet toimintatavat ja organisaation rakenteet kuitenkin hidastavat tätä prosessia. Terveydenhuollossa tilaaja-tuottaja –toimintatapaa on käytetty lähinnä kunnan oman palvelutuotannon tehostamisessa, mutta samalla se antaa kuitenkin kunnille välineitä tarkastella omaa toimintaa suhteessa yksityisiin palvelun tuottajiin ja tulevaisuudessa myös välineitä laajempaan ulkoisten palveluntuottajien hyödyntämiseen.
Asiasanat:Tilaaja-tuottaja -toimintatapa, sosiotekninen muutos, terveydenhuoltosektorin muutos