"Me tahdomme jo nuorina, puhtahin rinnoin kodin puolesta taistella ja isänmaan!". Pikkulotta- ja Sotilaspoika-lehtien vuosina 1939-1944 välittämä kuva isänmaallisuuskasvatuksesta.
ELSINEN, LAURA (2011)
ELSINEN, LAURA
2011
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21199
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21199
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelen Sotilaspoika -ja Pikkulotta -lehdissä esiintyviä isänmaallisuuskasvatuksen teemoja toisen maailmansodan aikana. Tutkin millä keinoilla isänmaallista mieltä opetettiin ja pidettiin yllä lehtikirjoituksissa. Pohdin tuleeko näihin asioihin sodan aikana muutoksia. Yksi tärkeä teema työssä on sukupuolille asetetut ennakko-odotukset ja niiden mahdollinen muuttuminen sodan aikana.
Pikkulotta-lehti (vuodesta 1943 Lottatyttö) ilmestyi vuosina 1938-1944 ilmestynyttä ja Sotilaspoika vuosina 1941-1944. Ne ovat Lotta Svärd-järjestön ja suojeluskuntien julkaisemia nuorisolehtiä. Aikuisjärjestöt perustivat nuorille omat lehdet, joiden kautta välitettiin pikkulotille ja sotilaspojille valkoisen Suomen arvomaailmaa. Kaiken lehdissä kirjoitetun ja järjestöissä annetun ohjauksen tavoite oli kasvattaa nuorista uusia jäseniä Lotta Svärdiin ja suojeluskuntiin. Lehdet toimivat läpi toisen maailmansodan, kunnes ne lakkautettiin rauhan tultua marraskuussa 1944.
Sotilaspojat sekä pikkulotat perustettiin suojeluskuntien ja Lotta Svärdin rinnalle tarjoamaan toimintaa nuorille. Innostus lähteä mukaan toimintaan oli suuri varsinkin maaseudulla, sillä siellä tytöille tai pojille ei useinkaan ollut muita vastaavia harrastusmuotoja. Toiminta sisälsi esimerkiksi retkeilyä ja ulkoilua, Suomen historiaa, laulua ja uskonnollista kasvatusta. Vuoteen 1944 mennessä nuorisojärjestöihin oli liittynyt kymmeniä tuhansia jäseniä.
Maakunnissa ei heti oltu innostuneita Helsingistä tulleista ohjeista perustaa nuorisojärjestöjä pojille ja tytöille. Asiasta käytiin keskustelua ja lopulta yleinen mielipide näytti päätyvän siihen, että nuorisotoimintaa tuli tukea. Oli turvattava aikuisjärjestöjen jäsenmäärän kasvu tulevaisuudessa. Oman lisänsä tutkimukseeni toivat Partio-lehden sekä Työläisnuoriso-lehden kirjoitukset ja mielipiteet isänmaallisuuskasvatuksesta. Partioliike muistutti ajatusmaailmaltaan suojeluskuntien nuorisotoimintaa, kun taas työväenliikkeen parissa kritisoitiin ennen sodan syttymistä näiden järjestöjen nuorisokasvatusta. Talvisodan syttymisen jälkeen mielipiteet lientyivät ja kaikkien tuli keskittyä sotaponnistusten auttamiseen.
Nuorisolehtien kirjoituksia tutkimalla huomaa muutosta tapahtuneen sekä isänmaallisuuskasvatuksen keinoissa että sukupuolten välisissä rooleissa toisen maailmansodan aikana. Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin nuoria haluttiin opettaa unohtamaan oma etunsa suuremman hyvän tieltä. Isänmaa ja sen puolustaminen tuli ennen kaikkea muuta. Poikia koulittiin nuoresta lähtien sotilaiksi, tuleviksi isänmaan puolustajiksi, ja pikkulotat tukivat poikia omilla toimillaan. Toisen maailmansodan kuluessa tyttöjen ja poikien asemassa tapahtui muutoksia, sillä myös tyttöjä alettiin pitää tärkeinä työntekijöinä. Heitä tarvittiin töihin maassa, jossa suurin osa aikuisista miehistä ja naisista oli rintamalla tai sotaa tukevissa töissä. Uutena ihanteena esitettiin toimelias rintamalla oleva kenttälotta. Näyttää siltä, että mitä kauemmin sota jatkui, alettiin poikien kasvatuksessa painottaa uskonnon merkitystä ja sen tuomaa henkistä tukea yhä enemmän. Kaikki apukeinot jaksamisen varmistamiseksi täytyi käyttää hyväksi.
Pikkulotta-lehti (vuodesta 1943 Lottatyttö) ilmestyi vuosina 1938-1944 ilmestynyttä ja Sotilaspoika vuosina 1941-1944. Ne ovat Lotta Svärd-järjestön ja suojeluskuntien julkaisemia nuorisolehtiä. Aikuisjärjestöt perustivat nuorille omat lehdet, joiden kautta välitettiin pikkulotille ja sotilaspojille valkoisen Suomen arvomaailmaa. Kaiken lehdissä kirjoitetun ja järjestöissä annetun ohjauksen tavoite oli kasvattaa nuorista uusia jäseniä Lotta Svärdiin ja suojeluskuntiin. Lehdet toimivat läpi toisen maailmansodan, kunnes ne lakkautettiin rauhan tultua marraskuussa 1944.
Sotilaspojat sekä pikkulotat perustettiin suojeluskuntien ja Lotta Svärdin rinnalle tarjoamaan toimintaa nuorille. Innostus lähteä mukaan toimintaan oli suuri varsinkin maaseudulla, sillä siellä tytöille tai pojille ei useinkaan ollut muita vastaavia harrastusmuotoja. Toiminta sisälsi esimerkiksi retkeilyä ja ulkoilua, Suomen historiaa, laulua ja uskonnollista kasvatusta. Vuoteen 1944 mennessä nuorisojärjestöihin oli liittynyt kymmeniä tuhansia jäseniä.
Maakunnissa ei heti oltu innostuneita Helsingistä tulleista ohjeista perustaa nuorisojärjestöjä pojille ja tytöille. Asiasta käytiin keskustelua ja lopulta yleinen mielipide näytti päätyvän siihen, että nuorisotoimintaa tuli tukea. Oli turvattava aikuisjärjestöjen jäsenmäärän kasvu tulevaisuudessa. Oman lisänsä tutkimukseeni toivat Partio-lehden sekä Työläisnuoriso-lehden kirjoitukset ja mielipiteet isänmaallisuuskasvatuksesta. Partioliike muistutti ajatusmaailmaltaan suojeluskuntien nuorisotoimintaa, kun taas työväenliikkeen parissa kritisoitiin ennen sodan syttymistä näiden järjestöjen nuorisokasvatusta. Talvisodan syttymisen jälkeen mielipiteet lientyivät ja kaikkien tuli keskittyä sotaponnistusten auttamiseen.
Nuorisolehtien kirjoituksia tutkimalla huomaa muutosta tapahtuneen sekä isänmaallisuuskasvatuksen keinoissa että sukupuolten välisissä rooleissa toisen maailmansodan aikana. Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin nuoria haluttiin opettaa unohtamaan oma etunsa suuremman hyvän tieltä. Isänmaa ja sen puolustaminen tuli ennen kaikkea muuta. Poikia koulittiin nuoresta lähtien sotilaiksi, tuleviksi isänmaan puolustajiksi, ja pikkulotat tukivat poikia omilla toimillaan. Toisen maailmansodan kuluessa tyttöjen ja poikien asemassa tapahtui muutoksia, sillä myös tyttöjä alettiin pitää tärkeinä työntekijöinä. Heitä tarvittiin töihin maassa, jossa suurin osa aikuisista miehistä ja naisista oli rintamalla tai sotaa tukevissa töissä. Uutena ihanteena esitettiin toimelias rintamalla oleva kenttälotta. Näyttää siltä, että mitä kauemmin sota jatkui, alettiin poikien kasvatuksessa painottaa uskonnon merkitystä ja sen tuomaa henkistä tukea yhä enemmän. Kaikki apukeinot jaksamisen varmistamiseksi täytyi käyttää hyväksi.