Hervantajärven maankäytön konflikti - paikallinen näkökulma määrittelykamppailuun
KARTTUNEN, SUSANNA (2010)
KARTTUNEN, SUSANNA
2010
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21120
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21120
Tiivistelmä
Maankäyttö ja siihen liittyvät valinnat ovat aiheuttaneet paljon keskustelua viime vuosina. Osassa tapauksista eriävät intressit ja näkemykset ovat kärjistyneet maankäytön konflikteiksi. Konfliktien osapuolina ovat usein kaupungin kokonaiskehitystä ajavat viranhaltijat sekä asukkaat, jotka tahtovat vaikuttaa asuinympäristöään koskeviin suunnitelmiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Hervantajärven tapausta, jossa suunnitelmat asutuksen kaavoittamisesta luonnontilaiselle alueelle ovat herättäneet kritiikkiä miltei kahden vuosikymmenen ajan.
Erilaisia näkemyksiä parhaasta maankäyttötavasta esitettäessä käydään samalla määrittelykamppailua siitä, miten alue tulisi nähdä. Tutkimuksen keskeisin tutkimuskysymys on selvittää, millaisena määrittelykamppailu Hervantajärvestä näyttäytyy paikallisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miksi Hervantajärven alueella on merkitystä hervantalaisille, ja millaisia jaettuja käsityksiä konfliktin taustalla on nähtävissä. Tutkimuksessa oletetaan, että Hervannan erityispiirteillä on vaikutusta konfliktin luonteeseen. Aineistona käytetään Hervannan Sanomien kirjoituksia vuodesta 1990 alkaen; sanomalehtiaineistoa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Diskursseista etsitään Hervantajärvelle ja konfliktille annettuja merkityksiä. Lisäksi diskursseja tarkastellaan sen suhteen, millaisena Hervannan identiteetti niissä näyttäytyy.
Hervannan Sanomien sivuilla käytävä keskustelu jäsentyy kolmeen eri diskurssiin: luontodiskurssiin, lähiödiskurssiin sekä sisältönsä Hervannan roolista osana Tamperetta saavaan diskurssiin. Kussakin diskurssissa Hervantajärvelle ja kiistalle annetut merkitykset näyttäytyvät omanlaisinaan. Samalla myös Hervanta alueena näyttäytyy erilaisena diskurssien painotusten mukaisesti. Kirjoituksissa luonnontilainen alue linkitetään osaksi ympäröivää kaupunginosaa, eikä sitä nähdä ainoastaan yksittäisenä luontoalueena. Siten määrittelykamppailussa on keskeistä se, millainen rooli Hervantajärven alueella on nykyisellään osana Hervantaa, ja mitä muutokset merkitsisivät Hervannalle ja hervantalaisille. Keskeistä on myös se, miten kiista Hervantajärvestä merkitään ilmentämään Hervannan kaupunginosan ja Tampereen kaupungin välistä suhdetta.
Asiasanat:maankäyttö, maankäytön konflikti, määrittelykamppailu, lähiö, alueen identiteetti
Erilaisia näkemyksiä parhaasta maankäyttötavasta esitettäessä käydään samalla määrittelykamppailua siitä, miten alue tulisi nähdä. Tutkimuksen keskeisin tutkimuskysymys on selvittää, millaisena määrittelykamppailu Hervantajärvestä näyttäytyy paikallisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miksi Hervantajärven alueella on merkitystä hervantalaisille, ja millaisia jaettuja käsityksiä konfliktin taustalla on nähtävissä. Tutkimuksessa oletetaan, että Hervannan erityispiirteillä on vaikutusta konfliktin luonteeseen. Aineistona käytetään Hervannan Sanomien kirjoituksia vuodesta 1990 alkaen; sanomalehtiaineistoa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Diskursseista etsitään Hervantajärvelle ja konfliktille annettuja merkityksiä. Lisäksi diskursseja tarkastellaan sen suhteen, millaisena Hervannan identiteetti niissä näyttäytyy.
Hervannan Sanomien sivuilla käytävä keskustelu jäsentyy kolmeen eri diskurssiin: luontodiskurssiin, lähiödiskurssiin sekä sisältönsä Hervannan roolista osana Tamperetta saavaan diskurssiin. Kussakin diskurssissa Hervantajärvelle ja kiistalle annetut merkitykset näyttäytyvät omanlaisinaan. Samalla myös Hervanta alueena näyttäytyy erilaisena diskurssien painotusten mukaisesti. Kirjoituksissa luonnontilainen alue linkitetään osaksi ympäröivää kaupunginosaa, eikä sitä nähdä ainoastaan yksittäisenä luontoalueena. Siten määrittelykamppailussa on keskeistä se, millainen rooli Hervantajärven alueella on nykyisellään osana Hervantaa, ja mitä muutokset merkitsisivät Hervannalle ja hervantalaisille. Keskeistä on myös se, miten kiista Hervantajärvestä merkitään ilmentämään Hervannan kaupunginosan ja Tampereen kaupungin välistä suhdetta.
Asiasanat:maankäyttö, maankäytön konflikti, määrittelykamppailu, lähiö, alueen identiteetti