Virkistääkö vapaa-aika? Vapaa-ajan toimintojen koettu virkistävyys ja niihin käytetty aika suomalaisilla
VAUHKONEN, ANNIINA (2010)
VAUHKONEN, ANNIINA
2010
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20987
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20987
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vapaa-ajan toimintoja suomalaiset kokevat virkistäviksi ja mihin vapaa-aikaa käytetään. Lisäksi tutkittiin, miten vapaa-ajan toiminnot ryhmittyvät virkistävyyden ja ajankäytön suhteen sekä onko sukupuolella, iällä ja asuinpaikalla yhteyttä virkistävyyden kokemiseen ja ajankäyttöön. Lopuksi tarkasteltiin vielä yksittäisten toimintojen koetun virkistävyyden ja ajankäytön välisiä yhteyksiä. Erityisesti luontoon liittyvät toiminnot olivat tässä tutkimuksessa keskiössä, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa luonto ja siihen liittyvät harrastukset on suomalaisten keskuudessa koettu virkistäviksi ja suosituiksi.
Tutkimus oli osa luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI2)- kyselyä, johon vastasi 3060 suomalaista, joista naisia oli 55,4 % ja miehiä 44,6 %. Tutkittavat olivat iältään 15–74-vuotiaita ja 61,6 % raportoi asuvansa kaupungissa ja 35,1 % maaseudulla.
Yksittäisistä vapaa-ajan toiminnoista matkailu, mökkeily, ystävien tapaaminen, ulkoilu luonnossa ja liikunta sisätiloissa koettiin virkistävimpinä. Pääkomponenttianalyysillä muodostetuista summamuuttujista luontoharrastukset koettiin muita toimintoja (kaupunkiaktiviteetit, kotiin ja minään liittyvät harrastukset) virkistävämpinä. Yksittäisistä vapaa-ajan toiminnoista kotitöihin ja ulkoiluun luonnossa käytettiin eniten aikaa ja summamuuttujista luontoharrastuksiin, rentoutumiseen ja ystävien tapaamiseen sekä kotiaskareisiin käytettiin enemmän aikaa kuin kaupunkiaktiviteetteihin. Sukupuoli, ikä ja asuinpaikka olivat yhteydessä sekä vapaa-ajan toimintojen virkistävyyden kokemiseen että niihin käytettyyn aikaan. Naiset kokivat vapaa-ajan toiminnot virkistävämpinä kuin miehet ja käyttivät miehiä enemmän aikaa kaikkiin muihin toimintoihin paitsi luontoharrastuksiin. Nuoret ja nuoret aikuiset kokivat virkistäviksi kaupunkiaktiviteetit sekä kotiaskareet ja minään liittyvät harrastukset. Vanhemmat ikäryhmät suosivat luontoharrastuksia kokien ne virkistäviksi ja käyttäen niihin muita ikäryhmiä enemmän aikaa. Ikääntyneet suosivat nuorten tavoin myös rentoutumista ja ystävien tapaamista. Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset käyttivät puolestaan kotiaskareisiin muita ikäryhmiä enemmän aikaa. Asuinpaikan vaikutus näkyi siten, että kaupungissa asuvat kokivat kaupunkiaktiviteetit virkistävämmiksi kuin maaseudulla asuvat ja käyttivät enemmän aikaa kaupunkiaktiviteetteihin ja luontoharrastuksiin. Maaseudulla asuvat käyttivät puolestaan kaupungissa asuvia enemmän aikaa kotiaskareisiin. Lisäksi vapaa-ajan toimintojen virkistävyys ja niihin käytetty aika olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa.
Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia vapaa-ajan toimintojen virkistävyydestä ja niihin käytetystä ajasta. Vapaa-aikaan on tärkeää kiinnittää huomiota sekä ajankäytöllisesti että laadullisesti, ja pyrkiä viettämään sitä virkistäviksi koettujen harrastusten parissa ja tukea näin hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Avainsanat: vapaa-aika, virkistävyys, ajankäyttö
Tutkimus oli osa luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI2)- kyselyä, johon vastasi 3060 suomalaista, joista naisia oli 55,4 % ja miehiä 44,6 %. Tutkittavat olivat iältään 15–74-vuotiaita ja 61,6 % raportoi asuvansa kaupungissa ja 35,1 % maaseudulla.
Yksittäisistä vapaa-ajan toiminnoista matkailu, mökkeily, ystävien tapaaminen, ulkoilu luonnossa ja liikunta sisätiloissa koettiin virkistävimpinä. Pääkomponenttianalyysillä muodostetuista summamuuttujista luontoharrastukset koettiin muita toimintoja (kaupunkiaktiviteetit, kotiin ja minään liittyvät harrastukset) virkistävämpinä. Yksittäisistä vapaa-ajan toiminnoista kotitöihin ja ulkoiluun luonnossa käytettiin eniten aikaa ja summamuuttujista luontoharrastuksiin, rentoutumiseen ja ystävien tapaamiseen sekä kotiaskareisiin käytettiin enemmän aikaa kuin kaupunkiaktiviteetteihin. Sukupuoli, ikä ja asuinpaikka olivat yhteydessä sekä vapaa-ajan toimintojen virkistävyyden kokemiseen että niihin käytettyyn aikaan. Naiset kokivat vapaa-ajan toiminnot virkistävämpinä kuin miehet ja käyttivät miehiä enemmän aikaa kaikkiin muihin toimintoihin paitsi luontoharrastuksiin. Nuoret ja nuoret aikuiset kokivat virkistäviksi kaupunkiaktiviteetit sekä kotiaskareet ja minään liittyvät harrastukset. Vanhemmat ikäryhmät suosivat luontoharrastuksia kokien ne virkistäviksi ja käyttäen niihin muita ikäryhmiä enemmän aikaa. Ikääntyneet suosivat nuorten tavoin myös rentoutumista ja ystävien tapaamista. Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset käyttivät puolestaan kotiaskareisiin muita ikäryhmiä enemmän aikaa. Asuinpaikan vaikutus näkyi siten, että kaupungissa asuvat kokivat kaupunkiaktiviteetit virkistävämmiksi kuin maaseudulla asuvat ja käyttivät enemmän aikaa kaupunkiaktiviteetteihin ja luontoharrastuksiin. Maaseudulla asuvat käyttivät puolestaan kaupungissa asuvia enemmän aikaa kotiaskareisiin. Lisäksi vapaa-ajan toimintojen virkistävyys ja niihin käytetty aika olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa.
Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia vapaa-ajan toimintojen virkistävyydestä ja niihin käytetystä ajasta. Vapaa-aikaan on tärkeää kiinnittää huomiota sekä ajankäytöllisesti että laadullisesti, ja pyrkiä viettämään sitä virkistäviksi koettujen harrastusten parissa ja tukea näin hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Avainsanat: vapaa-aika, virkistävyys, ajankäyttö