ENGLANTI JULISTAA SODAN - Suomalaisen sanomalehdistön asennoituminen Englantiin ennen sodanjulistusta ja sen jälkimainingeissa vuonna 1941
RUOKONEN, TOMMI (2010)
RUOKONEN, TOMMI
2010
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20921
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20921
Tiivistelmä
Englannin ja Suomen keskinäiset suhteet olivat hyvällä tolalla 1930-luvulla ja maiden välinen kauppa oli merkittävää. Tämä kehitys jatkui talvisodassa, kun Englanti puolusti vahvasti sanoin ja teoin pientä pohjoista demokratiaa Neuvostoliiton hyökkäyksen alla. Vain reilua vuotta myöhemmin jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 Suomen ja Englannin suhteet joutuivat koetukselle ja lopulta maat olivat sodassa keskenään.
Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelen Englannin sodanjulistukseen johtanutta kehityskulkua jatkosodan alkamisesta kesäkuussa 1941 saman vuoden loppuun asti, jolloin maat olivat jo sodassa. Perehdyn kysymykseen tutkimalla pääasiassa suomalaisen sanomalehdistön reaktiota suhteiden kehittymiseen, minkä voi nähdä heijastavan myös yleistä mielipidettä jollain tasolla. Tutkimuskysymyksenäni on miten suomalainen lehdistö suhtautui Englannin rooliin jatkosodan alusta aina joulukuuhun 1941 ja kuinka sen voi nähdä heijastuvan yleiseen mielipiteeseen?
Suomen liityttyä Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan, olivat Englanti ja Suomi toisiaan vastaan taistelevissa leireissä, vaikka Suomen hallitus painottikin maan käyvän erillissotaa läpi jatkosodan. Tästä asetelmasta juontui koko loppuvuoden 1941 aikainen kehitys, jonka huipentuma, jos niin voi sanoa, oli Englannin 6.12. Suomelle antama sodanjulistus. Se ei suinkaan tullut yllätyksenä, vaan lehdistön kautta yleisö sai seurata tilanteen kehittymistä läpi syksyn. Tätä oli edeltänyt muun muassa diplomaattisuhteiden katkeaminen, Englannin ilmahyökkäys Petsamoon, Suomen eteneminen yli vanhan valtakunnan rajan ja maan liittyminen Antikomintern-sopimukseen.
Sanomalehtien suhtautuminen Englantiin oli pitkälti linjassa niiden saksasuhteen kanssa. Toisin sanoen Saksaan myönteisemmin suhtautuvat lehdet kirjoittivat Englannista rohkeammin ja kielteisempään sävyyn kuin myönteisemmin Englantiin suhtautuvat lehdet. Oikeistoradikaali sanomalehti Kansallissosialisti oli jopa tyytyväinen, kun Suomen hallitus oli tehnyt aloitteen diplomaattisuhteiden päättämisestä heinäkuussa. Puolestaan Suomen Sosialidemokraatille suhderikko ja sodanjulistus olivat epäilemättä kiusallisia tapahtumia, sillä ne siirsivät maata vääjäämättä lähemmäksi Saksaa.
Lehtien palstoilla suosikkiteemaksi nousi Englannin Suomelle talvisodan aikainen tuki, joka oli päinvastainen kuin mitä se vuoden 1941 lopulla oli. Usein lehdissä painotettiin, miten Suomen päämäärä oli se samainen, mitä se oli talvisodassakin ollut – eli maan turvallisuuden takaaminen. Toisaalta lehdistössä ymmärrettiin, että Englannin nihkeä asennoituminen Suomen tavoitteisiin Itä-Karjalassa oli seurausta Englannin liitosta Neuvostoliiton kanssa.
Kokonaisuudessaan lehdistön asennoituminen Suomen ja Englannin suhteiden kehittymiseen pohjautui niiden omiin näkemyksiin maailmasta ja yhteiskunnasta. Sota-aika tasoitti mielipide-eroja, muttei se silti poistanut niitä kokonaan. Jotkin asiat piti vain sanoa silotellummin. Valtaosa lehdistöstä näki suhteiden katkeamisen harmillisena tapahtumana, jolla olisi kuitenkin vain vähäinen vaikutus maan tulevaisuuteen. Ylivoimaisesti suurin uhka koettiin Neuvostoliiton taholta.
Asiasanat:jatkosota, lehdistötutkimus, Englanti, Suomi, sodanjulistus, erillissota, toinen maailmansota
Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelen Englannin sodanjulistukseen johtanutta kehityskulkua jatkosodan alkamisesta kesäkuussa 1941 saman vuoden loppuun asti, jolloin maat olivat jo sodassa. Perehdyn kysymykseen tutkimalla pääasiassa suomalaisen sanomalehdistön reaktiota suhteiden kehittymiseen, minkä voi nähdä heijastavan myös yleistä mielipidettä jollain tasolla. Tutkimuskysymyksenäni on miten suomalainen lehdistö suhtautui Englannin rooliin jatkosodan alusta aina joulukuuhun 1941 ja kuinka sen voi nähdä heijastuvan yleiseen mielipiteeseen?
Suomen liityttyä Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan, olivat Englanti ja Suomi toisiaan vastaan taistelevissa leireissä, vaikka Suomen hallitus painottikin maan käyvän erillissotaa läpi jatkosodan. Tästä asetelmasta juontui koko loppuvuoden 1941 aikainen kehitys, jonka huipentuma, jos niin voi sanoa, oli Englannin 6.12. Suomelle antama sodanjulistus. Se ei suinkaan tullut yllätyksenä, vaan lehdistön kautta yleisö sai seurata tilanteen kehittymistä läpi syksyn. Tätä oli edeltänyt muun muassa diplomaattisuhteiden katkeaminen, Englannin ilmahyökkäys Petsamoon, Suomen eteneminen yli vanhan valtakunnan rajan ja maan liittyminen Antikomintern-sopimukseen.
Sanomalehtien suhtautuminen Englantiin oli pitkälti linjassa niiden saksasuhteen kanssa. Toisin sanoen Saksaan myönteisemmin suhtautuvat lehdet kirjoittivat Englannista rohkeammin ja kielteisempään sävyyn kuin myönteisemmin Englantiin suhtautuvat lehdet. Oikeistoradikaali sanomalehti Kansallissosialisti oli jopa tyytyväinen, kun Suomen hallitus oli tehnyt aloitteen diplomaattisuhteiden päättämisestä heinäkuussa. Puolestaan Suomen Sosialidemokraatille suhderikko ja sodanjulistus olivat epäilemättä kiusallisia tapahtumia, sillä ne siirsivät maata vääjäämättä lähemmäksi Saksaa.
Lehtien palstoilla suosikkiteemaksi nousi Englannin Suomelle talvisodan aikainen tuki, joka oli päinvastainen kuin mitä se vuoden 1941 lopulla oli. Usein lehdissä painotettiin, miten Suomen päämäärä oli se samainen, mitä se oli talvisodassakin ollut – eli maan turvallisuuden takaaminen. Toisaalta lehdistössä ymmärrettiin, että Englannin nihkeä asennoituminen Suomen tavoitteisiin Itä-Karjalassa oli seurausta Englannin liitosta Neuvostoliiton kanssa.
Kokonaisuudessaan lehdistön asennoituminen Suomen ja Englannin suhteiden kehittymiseen pohjautui niiden omiin näkemyksiin maailmasta ja yhteiskunnasta. Sota-aika tasoitti mielipide-eroja, muttei se silti poistanut niitä kokonaan. Jotkin asiat piti vain sanoa silotellummin. Valtaosa lehdistöstä näki suhteiden katkeamisen harmillisena tapahtumana, jolla olisi kuitenkin vain vähäinen vaikutus maan tulevaisuuteen. Ylivoimaisesti suurin uhka koettiin Neuvostoliiton taholta.
Asiasanat:jatkosota, lehdistötutkimus, Englanti, Suomi, sodanjulistus, erillissota, toinen maailmansota