Sisäisen viestinnän tehokkuus kuntaorganisaatiossa - tapaustutkimus Sastamalan perusturvakuntayhtymä
HALONEN, KATJA (2010)
HALONEN, KATJA
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-08-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20848
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20848
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten tehokasta sisäinen viestintä on tällä hetkellä Sastamalan perusturvakuntayhtymässä. Tavoitteeseen pyritään kvantitatiivisen tutkimusotteen avulla, jolloin tavoitteena on kuvata ja selittää ilmiötä kohteessa. Tiedonintressi on hermeneuttinen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Sastamalan perusturvakuntayhtymän henkilökunnalta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli koko Saspen henkilökunta. Vastaajat olivat kaikilta organisaation tasoilta ja maantieteellisesti vastaajat olivat hajautuneet neljän eri kunnan alueilla toimiviin yksiköihin.
Tulokset osoittavat, että Saspen sisäinen viestintä ei ole käytettyjen kriteerien mukaan niin tehokasta kuin se voisi olla. Johtaminen, organisaatiorakenne ja -ilmapiiri, valtauttaminen, kaksisuuntainen symmetrinen viestintäjärjestelmä ja strateginen suunnittelu olivat tutkimuksessa käytetyt ulottuvuudet, joita mitattiin ja testattiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla.
Lähiesimiesten johtamiseen ollaan melko tyytyväisiä mutta ylimmän johdon toimintaan kaivattiin parannusta. Organisaatiorakenne on tutkimuksen mukaan liian hierarkkinen ja joustamaton. Organisaatioilmapiiriin oltiin melko tyytyväisiä, tosin byrokraattisuuteen ja johtajakeskeisyyteen pitäisi kiinnittää huomiota. Valtauttamisessa ei myöskään ole onnistuttu täydellisesti. Työntekijät voivat päättää omaa työtään koskevista asioista melko vapaasti mutta heidän mielipiteitään tulisi huomioida enemmän koko organisaatiota koskevassa päätöksenteossa. Myöskään viestintäjärjestelmä ei toimi kaksisuuntaisen symmetrisen järjestelmään tapaan. Varsinkin palautteen antamiseen lähiesimiesten tulisi panostaa enemmän. Strategisesta suunnittelusta Saspessa on kyllä puhuttu ja tiedotettu mutta työntekijät kokevat, että heillä ei ole ollut mahdollisuutta osallistua strategiatyöhön.
Esimiesten koulutuksen avulla heidän viestinnällistä toimintaansa voitaisiin parantaa. Organisaatiorakennetta pitäisi mataloittaa ja joustavoittaa, jotta viestit pääsisivät kulkemaan vapaammin organisaation eri tasoilla. Työntekijät pitäisi ottaa koko organisaatiota koskevaan päätöksentekoon paremmin mukaan.
Asiasanat:organisaatioviestintä, sisäinen viestintä, organisaatio, johtaminen, Sastamalan perusturvakuntayhtymä
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Sastamalan perusturvakuntayhtymän henkilökunnalta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli koko Saspen henkilökunta. Vastaajat olivat kaikilta organisaation tasoilta ja maantieteellisesti vastaajat olivat hajautuneet neljän eri kunnan alueilla toimiviin yksiköihin.
Tulokset osoittavat, että Saspen sisäinen viestintä ei ole käytettyjen kriteerien mukaan niin tehokasta kuin se voisi olla. Johtaminen, organisaatiorakenne ja -ilmapiiri, valtauttaminen, kaksisuuntainen symmetrinen viestintäjärjestelmä ja strateginen suunnittelu olivat tutkimuksessa käytetyt ulottuvuudet, joita mitattiin ja testattiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla.
Lähiesimiesten johtamiseen ollaan melko tyytyväisiä mutta ylimmän johdon toimintaan kaivattiin parannusta. Organisaatiorakenne on tutkimuksen mukaan liian hierarkkinen ja joustamaton. Organisaatioilmapiiriin oltiin melko tyytyväisiä, tosin byrokraattisuuteen ja johtajakeskeisyyteen pitäisi kiinnittää huomiota. Valtauttamisessa ei myöskään ole onnistuttu täydellisesti. Työntekijät voivat päättää omaa työtään koskevista asioista melko vapaasti mutta heidän mielipiteitään tulisi huomioida enemmän koko organisaatiota koskevassa päätöksenteossa. Myöskään viestintäjärjestelmä ei toimi kaksisuuntaisen symmetrisen järjestelmään tapaan. Varsinkin palautteen antamiseen lähiesimiesten tulisi panostaa enemmän. Strategisesta suunnittelusta Saspessa on kyllä puhuttu ja tiedotettu mutta työntekijät kokevat, että heillä ei ole ollut mahdollisuutta osallistua strategiatyöhön.
Esimiesten koulutuksen avulla heidän viestinnällistä toimintaansa voitaisiin parantaa. Organisaatiorakennetta pitäisi mataloittaa ja joustavoittaa, jotta viestit pääsisivät kulkemaan vapaammin organisaation eri tasoilla. Työntekijät pitäisi ottaa koko organisaatiota koskevaan päätöksentekoon paremmin mukaan.
Asiasanat:organisaatioviestintä, sisäinen viestintä, organisaatio, johtaminen, Sastamalan perusturvakuntayhtymä