Kehityskeskustelut työntekijöiden kokemana eräässä IT-alan yrityksessä
JAAKKOLA, TARU (2010)
JAAKKOLA, TARU
2010
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-08-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20840
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20840
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia kehityskeskustelujen toimivuudesta ja niiden merkityksestä ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä. Tutkimuskohteena oli eräs IT-alalla toimiva yritys.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ammatillista kasvua ja sen tukemista eri tavoin organisaatioissa. Tarkemmassa tarkastelussa ovat lisäksi kehityskeskustelut. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kehityskeskustelut työntekijöiden mielestä toimivat? ja 2. Mikä on kehityskeskustelujen merkitys ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä työntekijöiden kokemuksen mukaan?
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin joulukuussa 2009. Haastateltavia työntekijöitä oli yhteensä 11: viisi SW-liiketoimintayksiköstä, kolme HW-liiketoimintayksiköstä ja kolme tukitoiminnoista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita väljästi noudattaen käyttäen menetelmänä teemoittelua. Tutkimusaineistosta nostettiin esiin kaksi pääteemaa, jotka olivat kehityskeskustelun toimivuus ja kehityskeskustelu ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä. Niiden alle muodostettiin lisäksi tarkentavia teemoja.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kohdeorganisaation työntekijöiden kokemukset kehityskeskustelujen toimivuudesta vaihtelivat. Kehityskeskustelut koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta parantamisen varaakin niissä olisi. Kaikkiaan näyttäisi siltä, että työntekijät kokevat kehityskeskustelun perusedellytysten olevan melko hyvällä mallilla ja niistä olevan myös hyötyä. Tärkeää kuitenkin olisi, että kehityskeskusteluja myös hyödynnettäisiin paremmin eli että niiden pohjalta tehtäisiin toimenpiteitä ja niissä sovittuja asioita seurattaisiin tiiviimmin. Kehityskeskusteluja ei pitäisi käydä vain, koska niin on määrätty, vaan niihin kannattaisi oikeasti panostaa. Tulosten perusteella näyttäisi myös siltä, että kehityskeskusteluja ei käytetä tai hyödynnetä varsinaisesti ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä, vaan enemmänkin vain työn ohjauksellisena keinona. Kehityskeskustelujen yhteys omaan ammatilliseen kasvuun jää usein epäselväksi työntekijöille.
Kehityskeskusteluprosessi olisi nähtävä jatkuvana prosessina, joka voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: ennen, aikana ja jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen liittyy omat keskeiset aspektinsa, jotka ovat ennen kehityskeskustelua tapahtuva valmistautuminen, kehityskeskustelun aikana tapahtuva vuorovaikutus ja kehityskeskustelun jälkeen tapahtuvat jälkitoimenpiteet. Jotta yhteys kehityskeskustelun ja ammatillisen kasvun välillä muuttuisi selvemmäksi työntekijöille, ammatillisen kasvun tärkeys tulisi tunnistaa ja prosessia kehittää ammatillista kasvua tukevaan suuntaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös muutamia kehityskeskustelun onnistumiselle kriittisiä tekijöitä. Näitä tekijöitä olivat valmistautuminen, esimies sekä vuorovaikutus esimiehen ja alaisen välillä. Luottamus on avainasemassa kehityskeskustelua säätelevänä tekijänä.
Asiasanat:kehityskeskustelu, dialogi, ammatillinen kasvu, työelämän muutos, oppiva organisaatio
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ammatillista kasvua ja sen tukemista eri tavoin organisaatioissa. Tarkemmassa tarkastelussa ovat lisäksi kehityskeskustelut. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kehityskeskustelut työntekijöiden mielestä toimivat? ja 2. Mikä on kehityskeskustelujen merkitys ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä työntekijöiden kokemuksen mukaan?
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin joulukuussa 2009. Haastateltavia työntekijöitä oli yhteensä 11: viisi SW-liiketoimintayksiköstä, kolme HW-liiketoimintayksiköstä ja kolme tukitoiminnoista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita väljästi noudattaen käyttäen menetelmänä teemoittelua. Tutkimusaineistosta nostettiin esiin kaksi pääteemaa, jotka olivat kehityskeskustelun toimivuus ja kehityskeskustelu ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä. Niiden alle muodostettiin lisäksi tarkentavia teemoja.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kohdeorganisaation työntekijöiden kokemukset kehityskeskustelujen toimivuudesta vaihtelivat. Kehityskeskustelut koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta parantamisen varaakin niissä olisi. Kaikkiaan näyttäisi siltä, että työntekijät kokevat kehityskeskustelun perusedellytysten olevan melko hyvällä mallilla ja niistä olevan myös hyötyä. Tärkeää kuitenkin olisi, että kehityskeskusteluja myös hyödynnettäisiin paremmin eli että niiden pohjalta tehtäisiin toimenpiteitä ja niissä sovittuja asioita seurattaisiin tiiviimmin. Kehityskeskusteluja ei pitäisi käydä vain, koska niin on määrätty, vaan niihin kannattaisi oikeasti panostaa. Tulosten perusteella näyttäisi myös siltä, että kehityskeskusteluja ei käytetä tai hyödynnetä varsinaisesti ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä, vaan enemmänkin vain työn ohjauksellisena keinona. Kehityskeskustelujen yhteys omaan ammatilliseen kasvuun jää usein epäselväksi työntekijöille.
Kehityskeskusteluprosessi olisi nähtävä jatkuvana prosessina, joka voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: ennen, aikana ja jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen liittyy omat keskeiset aspektinsa, jotka ovat ennen kehityskeskustelua tapahtuva valmistautuminen, kehityskeskustelun aikana tapahtuva vuorovaikutus ja kehityskeskustelun jälkeen tapahtuvat jälkitoimenpiteet. Jotta yhteys kehityskeskustelun ja ammatillisen kasvun välillä muuttuisi selvemmäksi työntekijöille, ammatillisen kasvun tärkeys tulisi tunnistaa ja prosessia kehittää ammatillista kasvua tukevaan suuntaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös muutamia kehityskeskustelun onnistumiselle kriittisiä tekijöitä. Näitä tekijöitä olivat valmistautuminen, esimies sekä vuorovaikutus esimiehen ja alaisen välillä. Luottamus on avainasemassa kehityskeskustelua säätelevänä tekijänä.
Asiasanat:kehityskeskustelu, dialogi, ammatillinen kasvu, työelämän muutos, oppiva organisaatio