VOIMALLA SEITSEMÄN KOIRAN. Kuvan ja sanan suhde Mauri Kunnaksen teoksessa Seitsemän koiraveljestä
UOTI, MIKAELA (2008)
UOTI, MIKAELA
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18176
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18176
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani kuvan ja sanan välistä suhdetta Mauri Kunnaksen teoksessa Seitsemän koiraveljestä (2002). Lähestyn aihetta pohtimalla visuaalisten ja verbaalisten tekijöiden hierarkista suhdetta sekä kuvan ja sanan merkitystä tarinan etenemisessä. Tutkimuksen ydinkysymyksiä ovat, millaisena tekstin ja kuvan välinen suhde teoksessa esiintyy sekä millaiseksi kuvakirjaksi teoksen voisi suhteen perusteella luokitella.
Tarkastelen aihetta kahden kuvakirjatutkijan, Ulla Rhedinin sekä Maria Nikolajevan, tekemien kuvakirjakategorisointien kautta. He ovat tutkimuksissaan jaotelleet kuvakirjat luokkiin erilaisten kuvan ja sanan välisten suhteiden perusteella. Lisäksi huomioin tarkastelussani verbaalisten ja visuaalisten tekijöiden ulkopuolella olevat vaikuttajat, joita edellä mainitut tutkijat eivät ole tutkimuksissaan ottaneet huomioon.
Pohdin tutkielmassani myös Kiven alkuperäisen romaanin, Seitsemän veljeksen, ja Kunnaksen siitä tekemän mukaelman suhdetta. Tarkastelussa nousee esiin luonnollisesti Kunnaksen kuvien sekä Kiven kirjoittaman tekstin suhde. Työn lopussa paneudun hetkeksi tarkastelemaan Seitsemän koiraveljeksen mahdollista kaksoisyleisöä.
Seitsemässä koiraveljeksessä sanan ja kuvan välinen yhteistyö esiintyy moniulotteisena. Teoksessa tekstin tehtävänä on kertoa tarinan keskeiset tapahtumat ja viedä kertomusta lineaarisesti eteenpäin. Kuvat toimivat ensisijaisesti tekstin tarkentajina ja vahvistajina. Ajoittain kuvitus kuitenkin laajentaa tarinaa myös tekstin ulkopuolelle. Vivahteikkaan sanan ja kuvan välisen suhteen vuoksi tutkimuskohdetta on vaikea luokitella ainoastaan yhteen Rhedinin tai Nikolajevan esittämään kuvakirjakategoriaan.
Kiven romaanin tarina on muokkaantunut huomattavasti Seitsemään koiraveljekseen. Pituudeltaan melko suppeaa kuvakirjaa varten alkuperäisestä romaanista on jouduttu jättämään pois useita kohtia. Kuvakirjamukaelma on pääpiirteittäin uskollinen alkuperäisen teoksen sisällölle, vaikka Kunnas onkin muun muassa paikoitellen muuntanut Kiven kieltä nykyaikaisemmaksi ja jättänyt pois joitakin tarinan temaattisia seikkoja. Huomattavin muutos on romaanin muokkaantuminen toiseen mediaan, kuvakirjaksi.
Seitsemälle koiraveljekselle on vaikea määritellä vain yhtä kohdeyleisöä. Teoksessa erityisesti kuvien voi nähdä suuntautuvan lapsilukijoille, kun taas vanhahtavia sanoja ja vakavia kohtauksia sisältävän tekstin merkitys saattaa paikoitellen olla vain aikuisten ymmärrettävissä. Myös sanan ja kuvan välisestä yhteistyöstä syntyvän huumorin oivaltaminen vaatii kehittyneempää kirjallista kompetenssia. Teoksen voikin nähdä suuntautuvan sekä lapsille että aikuisille.
Tutkielman avainsanoja: Mauri Kunnas, kuvakirja, teksti, kuva, Aleksis Kivi, adaptaatio, kaksoisyleisö
Tarkastelen aihetta kahden kuvakirjatutkijan, Ulla Rhedinin sekä Maria Nikolajevan, tekemien kuvakirjakategorisointien kautta. He ovat tutkimuksissaan jaotelleet kuvakirjat luokkiin erilaisten kuvan ja sanan välisten suhteiden perusteella. Lisäksi huomioin tarkastelussani verbaalisten ja visuaalisten tekijöiden ulkopuolella olevat vaikuttajat, joita edellä mainitut tutkijat eivät ole tutkimuksissaan ottaneet huomioon.
Pohdin tutkielmassani myös Kiven alkuperäisen romaanin, Seitsemän veljeksen, ja Kunnaksen siitä tekemän mukaelman suhdetta. Tarkastelussa nousee esiin luonnollisesti Kunnaksen kuvien sekä Kiven kirjoittaman tekstin suhde. Työn lopussa paneudun hetkeksi tarkastelemaan Seitsemän koiraveljeksen mahdollista kaksoisyleisöä.
Seitsemässä koiraveljeksessä sanan ja kuvan välinen yhteistyö esiintyy moniulotteisena. Teoksessa tekstin tehtävänä on kertoa tarinan keskeiset tapahtumat ja viedä kertomusta lineaarisesti eteenpäin. Kuvat toimivat ensisijaisesti tekstin tarkentajina ja vahvistajina. Ajoittain kuvitus kuitenkin laajentaa tarinaa myös tekstin ulkopuolelle. Vivahteikkaan sanan ja kuvan välisen suhteen vuoksi tutkimuskohdetta on vaikea luokitella ainoastaan yhteen Rhedinin tai Nikolajevan esittämään kuvakirjakategoriaan.
Kiven romaanin tarina on muokkaantunut huomattavasti Seitsemään koiraveljekseen. Pituudeltaan melko suppeaa kuvakirjaa varten alkuperäisestä romaanista on jouduttu jättämään pois useita kohtia. Kuvakirjamukaelma on pääpiirteittäin uskollinen alkuperäisen teoksen sisällölle, vaikka Kunnas onkin muun muassa paikoitellen muuntanut Kiven kieltä nykyaikaisemmaksi ja jättänyt pois joitakin tarinan temaattisia seikkoja. Huomattavin muutos on romaanin muokkaantuminen toiseen mediaan, kuvakirjaksi.
Seitsemälle koiraveljekselle on vaikea määritellä vain yhtä kohdeyleisöä. Teoksessa erityisesti kuvien voi nähdä suuntautuvan lapsilukijoille, kun taas vanhahtavia sanoja ja vakavia kohtauksia sisältävän tekstin merkitys saattaa paikoitellen olla vain aikuisten ymmärrettävissä. Myös sanan ja kuvan välisestä yhteistyöstä syntyvän huumorin oivaltaminen vaatii kehittyneempää kirjallista kompetenssia. Teoksen voikin nähdä suuntautuvan sekä lapsille että aikuisille.
Tutkielman avainsanoja: Mauri Kunnas, kuvakirja, teksti, kuva, Aleksis Kivi, adaptaatio, kaksoisyleisö