Kääntäjän tiedonhankinta
VILOKKINEN, NATASHA (2002)
VILOKKINEN, NATASHA
2002
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11300
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11300
Tiivistelmä
Käännösprosessi koostuu monista erilaisista vaiheista, ja tiedonhankinta on yksi tärkeä prosessin vaihe. Vaikka kaikki kääntäjät hankkivat tietoa käännöstyötään varten, aihetta ei ole toistaiseksi tutkittu juuri lainkaan. Myös tiedonhankinnan opetus on jäänyt vähäiseksi.
Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan kääntäjien tiedonhankintaa lähinnä käännöstieteen ja informaatiotutkimuksen kirjallisten lähteiden pohjalta. Tarkoituksena on ollut muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta on tähän asti saatu selville ja millä tavalla tätä olemassa olevaa tietoa voisi jäsentää. Vaikka tiedonhankintaa ei olekaan käännöstieteen parissa tutkittu omana kokonaisuutenaan, osa käännöstieteellisistä teksteistä sivuaa aihetta, ja erityisesti käytännön käännöstyöstä kiinnostuneiden tutkijoiden teoksista on saatu aineistoa myös tähän työhön.
Käännöstieteellisten tekstien avulla on tarkasteltu sitä, millaisia kompetensseja kääntäjä työssään tarvitsee ja mikä osa tiedonhankinnalla on näiden kompetenssien muodostamassa kokonaisuudessa. Kompetenssit on otettu lähtökohdaksi jaoteltaessa kääntäjän tiedontarpeita kieleen, teksteihin, erikoisaloihin, kulttuuriin ja ongelmanratkaisuun liittyviin tiedontarpeisiin.
Informaatiotutkimuksen näkökulma on otettu tutkielmassa avuksi, kun on pyritty kokoamaan mielekkäitä kokonaisuuksia kääntäjien tiedonhankintaan liittyvistä hajanaisista maininnoista. Informaatiotutkimus ei ole kääntäjiä toistaiseksi tutkinut, mutta tiedonhankintatutkimuksen käsitteet ja jäsentelyt ovat olleet pohjana kääntäjien toiminnan tarkastelulle. Erityisesti tiedonhankinnan jakaminen praktisen tiedon ja orientoivan tiedon hankintaan on kääntäjien kannalta olennainen huomio. Tutkielmassa on tarkasteltu myös kääntäjien käyttämiä lähteitä. Tuttujen kirjallisten ja henkilölähteiden lisäksi esille on nostettu myös tilanne- ja esinelähteet sekä audiovisuaaliset tiedonlähteet.
Tutkielman lopussa keskitytään siihen, miksi kääntäjien tiedonhankinnan opetus on tarpeen ja mitä se voisi sisältää. Informaatiotutkimuksen teoreettisen ja käytännön tietouden avulla kääntäjienkin tiedonhankinnan opetus voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Tärkeää kuitenkin on, että informaatiotutkimus toimii vain aputieteenä ja opetus, samoin kuin tutkimus, lähtee nimenomaan kääntäjien tarpeista.
Kääntäjien tiedonhankinta on olennainen osa työtä. Sen tutkiminen ja opettaminen tulisi nostaa nykyistä paremmin esille, sillä työelämän vaatimuksissa tiedonhankintaan liittyvät taidot korostuvat yhä enemmän.
Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan kääntäjien tiedonhankintaa lähinnä käännöstieteen ja informaatiotutkimuksen kirjallisten lähteiden pohjalta. Tarkoituksena on ollut muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta on tähän asti saatu selville ja millä tavalla tätä olemassa olevaa tietoa voisi jäsentää. Vaikka tiedonhankintaa ei olekaan käännöstieteen parissa tutkittu omana kokonaisuutenaan, osa käännöstieteellisistä teksteistä sivuaa aihetta, ja erityisesti käytännön käännöstyöstä kiinnostuneiden tutkijoiden teoksista on saatu aineistoa myös tähän työhön.
Käännöstieteellisten tekstien avulla on tarkasteltu sitä, millaisia kompetensseja kääntäjä työssään tarvitsee ja mikä osa tiedonhankinnalla on näiden kompetenssien muodostamassa kokonaisuudessa. Kompetenssit on otettu lähtökohdaksi jaoteltaessa kääntäjän tiedontarpeita kieleen, teksteihin, erikoisaloihin, kulttuuriin ja ongelmanratkaisuun liittyviin tiedontarpeisiin.
Informaatiotutkimuksen näkökulma on otettu tutkielmassa avuksi, kun on pyritty kokoamaan mielekkäitä kokonaisuuksia kääntäjien tiedonhankintaan liittyvistä hajanaisista maininnoista. Informaatiotutkimus ei ole kääntäjiä toistaiseksi tutkinut, mutta tiedonhankintatutkimuksen käsitteet ja jäsentelyt ovat olleet pohjana kääntäjien toiminnan tarkastelulle. Erityisesti tiedonhankinnan jakaminen praktisen tiedon ja orientoivan tiedon hankintaan on kääntäjien kannalta olennainen huomio. Tutkielmassa on tarkasteltu myös kääntäjien käyttämiä lähteitä. Tuttujen kirjallisten ja henkilölähteiden lisäksi esille on nostettu myös tilanne- ja esinelähteet sekä audiovisuaaliset tiedonlähteet.
Tutkielman lopussa keskitytään siihen, miksi kääntäjien tiedonhankinnan opetus on tarpeen ja mitä se voisi sisältää. Informaatiotutkimuksen teoreettisen ja käytännön tietouden avulla kääntäjienkin tiedonhankinnan opetus voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Tärkeää kuitenkin on, että informaatiotutkimus toimii vain aputieteenä ja opetus, samoin kuin tutkimus, lähtee nimenomaan kääntäjien tarpeista.
Kääntäjien tiedonhankinta on olennainen osa työtä. Sen tutkiminen ja opettaminen tulisi nostaa nykyistä paremmin esille, sillä työelämän vaatimuksissa tiedonhankintaan liittyvät taidot korostuvat yhä enemmän.