Biotaloudesta bisnestä – kokemuksia korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisestä koulutuksesta

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on uudehko koulutusmalli korkeakoulututkinnon jälkeiseen osaamistarpeeseen. Kokeilua on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtakunnallisesti ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset alkoivat vuonna 2009, jolloin ensimmäiset 10 hanketta eri puolilla Suomea käynnistyivät. Oulun ammattikorkeakoulussa kyseistä mallia toteutettiin ensimmäisen kerran vuosina 2011–2012, jolloin Luonnonvara-alan yksikössä järjestettiin koulutus teemalla Biotaloudesta bisnestä. Koulutuksesta valmistui vuonna 2012 kahdeksan opiskelijaa, jotka kehittivät luonnonvara-alan yritystoimintaa.

Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja sen tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama työryhmä on vuonna 2008 miettinyt ammattikorkeakoulujen opetuksen kysynnän kehitystä, kehittämistarpeita sekä -toimenpiteitä ja laatinut näitä koskevat ehdotukset. Kyseinen työryhmä on esittänyt uutena mallina korkeakoulututkinnon jälkeiseen koulutukseen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Malli vastaa siihen haasteeseen, että korkeakoulutetuille ei ole ollut tarjolla riittävän laaja-alaista ja uutta osaamista tukevaa koulutusta työuriensa aikana. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 38. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Hakupäivä 4.2.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr38.pdf?lang=fi

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat järjestää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille ja huolehtivat koulutuksen laadusta. Tässä koulutusmallissa työssä tapahtuva oppiminen on keskeisessä roolissa ja siitä vastaa työnantaja, työntekijä ja korkeakoulu keskenään sopimallaan tavalla. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 38. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Hakupäivä 4.2.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr38.pdf?lang=fi

Koulutuksen tavoitteena on olla korkeakoulujen apuväline jatkuvan oppimisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäjänä. Koulutuksessa työnantaja tekee erilliset sopimukset työntekijän ja korkeakoulun kanssa Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 31.1.2014. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/opiskelu_ja_tutkinnot/korkeakoulutettujen_oppisopimustyyppinen_taydennyskoulutus/. Edellä mainittua mallia on tuettu Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen koordinoimalla ESR-rahoitteisella FUTUREX-hankkeella, jossa on tarkasteltu muun muassa korkeakoulututkinnon jälkeisiä koulutusmalleja sekä hyviä käytänteitä niiden aikaansaamiseksi. Hanke on myös kerännyt kokemuksia koulutukseen osallistuneilta opiskelijoilta. Futurex - Future Experts 2010-2014. Hakupäivä 31.1.2014. http://futurex.utu.fi/

Biotaloudesta bisnestä

Biotaloudessa bisnestä -koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia luonnonvara-alan yrityksissä. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) (ent. Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) yhteistyönä.

Oamkissa ja HAMKissa oli omat itsenäiset ryhmänsä ja LAMKin tarkoitus oli järjestää yksi opintojakso, joka ei kuitenkaan toteutunut. Vaikka Oamkille myönnetyn rahoituspäätöksen opiskelijamäärä oli 15, koulutuksen aloitti vain 10 opiskelijaa.

Oamkissa aloittaneista kuusi opiskelijaa työskenteli työntekijänä ja neljä itsenäisenä yrittäjänä. Alakohtaisesti he jakaantuivat siten, että maaseutuelinkeinoihin liittyviä opiskelijoita oli neljä, metsätalouteen neljä ja viheralalle kaksi. Peräti seitsemällä opiskelijalla oli aikaisempi perustutkinto Oamkista. HAMKin rahoituspäätöksessä opiskelijamäärä oli 17. Opiskelijamäärä tuli kokonaan täyteen, mutta koulutuksen aloitti vain 15 opiskelijaa.

Opintokokonaisuuden laajuus oli 30 opintopistettä (op), joka jakaantui viiteen opintojaksoon laajuuksien vaihdellessa 5-8 op:n välillä. Koulutus sisälsi seuraavat opintojaksot: 

1. Liiketoiminnan kannattavuuden varmistaminen ja tuloksellinen kehittäminen (8 op)
2. Rahoitus, investoinnit, hankinnat ja kilpailuttaminen (5 op)
3. Leadership (5 op)
4. Markkinat, verkostot ja kansainvälistyminen (5 op)
5. Vastuullinen luonnonvarojen käyttö (7 op).

Lähipäiviä koulutuksessa oli 10. Niistä suurin osa oli Oamkin ja HAMKin yhteisiä. Opetus hoidettiin etäyhteyksiä (pääasiassa Adobe Connect) hyödyntäen. Opintojaksoista kaksi oli Oamkin ja kaksi HAMKin vastuulla. Yksi opintojakso hoidettiin yhdessä. Koulutukseen kuului myös vierailuja luonnonvara-alan yrityksiin (kuva 1) ja yrityksistä oli myös vierailevia luennoitsijoita.

Tavoitteena oli, että ulkopuoliset luennoitsijat pitävät luennon molemmille ryhmille sekä Oulussa ja että Hämeenlinnassa yhtä aikaa. Tällä tavoin saatiin myös kustannuksia jaettua ammattikorkeakoulujen kesken. Opintokokonaisuuden lähipäivät ajoittuivat vuoden ajalle, marraskuusta 2011 marraskuulle 2012.

Kuva 1. Vastuullinen luonnonvarojen käyttö- opintojakson tehdasvierailu Chempolis Oy:ssä. Kuva: Janne Sandqvist. Copyright © 2012 Chempolis. All Rights Reserved.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluvat näytöt hoidettiin opintojaksoille suunniteltujen tehtävien avulla, jotka muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Ennen jokaista opintojaksoa opiskelijat miettivät omia ja työpaikkansa tai yrityksensä tarpeita ja kehittämiskohteita kyseisen opintojakson aihepiirin perusteella. Jokaiseen opintojaksoon kuului yksi tehtävä (näyttö), joka liitettiin kiinteästi omaan työpaikkaan tai yritykseen ja sen toiminnan kehittämiseen. Lopuksi tehtiin yhteenveto ja analysointi. Opintojakson jälkeen vielä pohdittiin tarpeiden ja odotusten toteutumista.

Opiskelijat hankkivat työpaikaltaan tai muualta itselleen mentorin (työpaikkaohjaajan). Hän oli opiskelijan tukena ja apuna koulutuksen ajan. Mentorit oli kutsuttu aloituspäivään sekä kaikkiin koulutuksen lähipäiviin. Yksi työpaikkaohjaaja osallistuikin useisiin lähipäiviin, mutta muuten mentorit eivät osallistuneet lähipäiviin.

Kokemuksia Biotaloudesta bisnestä -koulutuksesta

Yhtenä suurimpana haasteena oli opiskelijoiden saaminen koulutukseen. Aktiivisesta markkinoinnista huolimatta Oamkissa ryhmää ei saatu täyteen. Markkinointivälineinä käytettiin monia eri kanavia, kuten sähköpostilistoja, kirjeitä Oamkista valmistuneille ja lehtimainoksia. Yhtenä syynä vähäiseen osallistujamäärään voi olla, että oppisopimustyyppinen koulutus on vielä vierasta opiskelijoille. HAMKissa hakijoita oli enemmän kuin Oamkissa, johon saattoi olla syynä potentiaalisten hakijoiden suurempi lukumäärä opiskelijarekrytointialueella. Jatkossa Oamkin markkinointia voisi laajentaa koko Pohjois-Suomen alueelle, joka saattaisi tuoda lisää opiskelijoita esimerkiksi Lapista.

Oamkin ryhmän kymmenestä opintonsa aloittaneesta kahdeksan sai suoritettua opinnot loppuun, joten läpäisyprosentti oli hyvä. Vuonna 2010 oppisopimustyyppisissä koulutuksissa valmistumisprosentti oli samaa tasoa, kuin Biotaloudesta bisnestä -koulutuksessa. Kaikista koulutuksista oli vuonna 2010 valmistunut keskimäärin neljä opiskelijaa viidestä. HAMKissa läpäisyprosentti oli heikompi. Sieltä valmistui 6 opiskelijaa. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset 2010. Hakupäivä 27.2.2014. http://futurex.utu.fi/julkaisut_tiivistelma-taydennyskoulutukset_2010.pdf Yksi syy Oamkin opiskelijoiden korkeaan valmistumisasteeseen oli varmasti ryhmän hyvä ilmapiiri. Kesän aikana ollut neljän kuukauden tauko vaikutti vähän Oulun ryhmän läpäisyyn, mutta HAMKissa se nähtiin opiskelijapalautteen perusteella ongelmana. HAMKissa myös etäyhteyden haasteellisuus nähtiin vaikuttaneen runsaaseen keskeyttäneiden määrään.

Koulutuksen jälkeen opiskelijoilta kerättiin palaute, jonka tulokset olivat rohkaisevia. Opintojaksoihin oltiin tyytyväisiä ja koulutus nähtiin hyödyllisenä sekä itselle että yritykselle. Vuonna 2009 alkaneista koulutuksista kritisoitiin useimmin sitä, että lähipäivät kaipasivat kehittämistä. Ongelmana nähtiin esimerkiksi lähipäivien liian perustasoinen opetus ja osaa lähipäivien aiheista pidettiin turhana. Lisäksi opiskelijat kokivat, etteivät lähipäivät liittyneet tarpeeksi työssä opittuihin asioihin. FUTUREX – Future Experts -projektin pilottikysely. Hakupäivä 27.2.2014. http://futurex.utu.fi/julkaisut_Pilottikysely.pdf Vastaavaa kritiikkiä ei saatu Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen palautteessa, vaan lähipäiviin oltiin tyytyväisiä ja niitä pidettiin mielekkäinä. Lisäksi koulutuksen nähtiin antaneen hyvin valmiuksia työtehtäviin ja yritystoimintaan.

Suurimpana haasteena myös Oamkin koulutuksessa pidettiin välillä raskaaksi koettua etäyhteyden välityksellä opiskelua. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota uudessa 2013 alkaneessa toteutuksessa, jossa etäluentojen osuus on enää hyvin pieni ja opetus toteutetaan erikseen molemmilla paikkakunnilla.

Koulutukseen osallistui useita Oamkista valmistuneita, joten voidaan sanoa, että koulutus edisti myös alumnitoimintaa. Eräs hyöty oli osallistujien verkostoituminen keskenään, jolloin yhteistyötä voitiin jatkaa myös koulutuksen jälkeen. Lisäksi ammattikorkeakoulun näkökulmasta hyötyihin voidaan mainita uusien kontaktien saaminen työelämän kanssa, koska koulutuksessa oli mukana runsaasti työelämän edustajia luennoitsijoina. Koska koulutus toteutettiin yhteistyönä HAMKin kanssa, kustannuksia ja tietotaitoa saatiin jaettua tehokkaasti.

Lähteet

Uusimmat artikkelit