Perception of terminology work in a Finnish industrial company : a case study
Rautio, Elisa (2017)
Rautio, Elisa
2017
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071842
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on arvioida sanastotyöhön ja sen rooliin liittyviä näkemyksiä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tutkielmani aineistona käytin terminologiatyöaiheista kyselyä, jonka lähetin suomalaisen, monikielisen yrityksen työntekijöille selvittääkseni, millä tavalla sanastotyö nähdään yrityksessä.
Hypoteesini oli, että sanastotyö ei ole kovin tunnettu ala ja sen merkitystä yrityksen dokumentoinnissa ja prosesseissa aliarvioidaan. Taloudellisen tilanteen ollessa epävakaa, sanastotyöhön ei haluta sijoittaa, varsinkaan kun sen tuoma hyöty ei näy suoraan yrityksen liiketuloksessa. Siksi sanastotyön tekijät eivät ole aina sanastotyön ammattilaisia, vaan usein kääntäjiä, teknisiä kirjoittajia, sekä alansa eksperttejä, joille sanastotyö on yksi tehtävä päätoimisen työn lomassa. Se, että sanastotyön tekijät eivät ole termityön ammattilaisia, ei auta sanastotyön tunnettavuutta eikä asemaa. Lisäksi termityön tekijät saattavat nähdä sen negatiivisessa valossa, jos lisätyöstä ei saa tunnustusta ja se vie aikaa.
Teoriaosassa käyn läpi sanastotyön tärkeimpiä kasitteitä, sanastotyön tekemiseen tarvittavaa osaamista ja resursseja, sekä analysoin millainen rooli sanastotyöllä ja sen tekijöillä on kyselyyn vastanneiden työntekijöiden keskuudessa. Pyrkimykseni on tunnistaa, mtkä tekijät vaikuttavat sanastotyön onnistumiseen, ja sitä kautta vaikuttavat myös mielikuviin sanastotyöstä. Oletukseni on, että sanastotyön onnistuminen vaikuttaa myös siihen liittyviin mielikuviin. Onnistuneet projektit nähdään positiivisessa valossa, ja sitä kautta myös sanastotyöhön liittyvät mielikuvat ovat myönteisempiä. Tässä osassa pohdin, miten sanastotyön onnistumiseen vaikuttaa se, onko sanastotyön tekijä yrityksen työntekijä, sanastotyön asiantuntija, vai kenties työryhmä. Lisäksi onnistuneeseen tulokseen, ja sitä kautta sanastotyöhön liittyviin näkemyksiin vaikuttaa, millaisia resursseja yrityksellä on käyttää sanastotyöhön, kuinka paljon aikaa projektiin on käytössä, ja millaisilla työkaluilla taataan sanastotyön jatkuvuus ja sanastojen käytettävyys.
Analyysiosassa tarkastelen vastauksia, joita sain sanastotyöhön liittyvään kyselyyn. Kyselyssä esiintyvät kysymykset pyrkivät tuomaan esiin työntekijöiden tapaa nähdä sanastotyö, mitä etua siitä voisi olla, ja kuinka paljon sanastotyöhön olisi järkevää käyttää resursseja. Vaikka mielipiteiden mittaaminen kysymysten avulla on vaikeaa, kyselyn tulokset yllättävät positiivisesti: kyselyyn vastaajat arvioivat yksimielisesti kokeneensa hetkiä, jolloin sanastosta olisi ollut apua ja kokivat sanastotyön melko hyödylliseksi.
Hypoteesini oli, että sanastotyö ei ole kovin tunnettu ala ja sen merkitystä yrityksen dokumentoinnissa ja prosesseissa aliarvioidaan. Taloudellisen tilanteen ollessa epävakaa, sanastotyöhön ei haluta sijoittaa, varsinkaan kun sen tuoma hyöty ei näy suoraan yrityksen liiketuloksessa. Siksi sanastotyön tekijät eivät ole aina sanastotyön ammattilaisia, vaan usein kääntäjiä, teknisiä kirjoittajia, sekä alansa eksperttejä, joille sanastotyö on yksi tehtävä päätoimisen työn lomassa. Se, että sanastotyön tekijät eivät ole termityön ammattilaisia, ei auta sanastotyön tunnettavuutta eikä asemaa. Lisäksi termityön tekijät saattavat nähdä sen negatiivisessa valossa, jos lisätyöstä ei saa tunnustusta ja se vie aikaa.
Teoriaosassa käyn läpi sanastotyön tärkeimpiä kasitteitä, sanastotyön tekemiseen tarvittavaa osaamista ja resursseja, sekä analysoin millainen rooli sanastotyöllä ja sen tekijöillä on kyselyyn vastanneiden työntekijöiden keskuudessa. Pyrkimykseni on tunnistaa, mtkä tekijät vaikuttavat sanastotyön onnistumiseen, ja sitä kautta vaikuttavat myös mielikuviin sanastotyöstä. Oletukseni on, että sanastotyön onnistuminen vaikuttaa myös siihen liittyviin mielikuviin. Onnistuneet projektit nähdään positiivisessa valossa, ja sitä kautta myös sanastotyöhön liittyvät mielikuvat ovat myönteisempiä. Tässä osassa pohdin, miten sanastotyön onnistumiseen vaikuttaa se, onko sanastotyön tekijä yrityksen työntekijä, sanastotyön asiantuntija, vai kenties työryhmä. Lisäksi onnistuneeseen tulokseen, ja sitä kautta sanastotyöhön liittyviin näkemyksiin vaikuttaa, millaisia resursseja yrityksellä on käyttää sanastotyöhön, kuinka paljon aikaa projektiin on käytössä, ja millaisilla työkaluilla taataan sanastotyön jatkuvuus ja sanastojen käytettävyys.
Analyysiosassa tarkastelen vastauksia, joita sain sanastotyöhön liittyvään kyselyyn. Kyselyssä esiintyvät kysymykset pyrkivät tuomaan esiin työntekijöiden tapaa nähdä sanastotyö, mitä etua siitä voisi olla, ja kuinka paljon sanastotyöhön olisi järkevää käyttää resursseja. Vaikka mielipiteiden mittaaminen kysymysten avulla on vaikeaa, kyselyn tulokset yllättävät positiivisesti: kyselyyn vastaajat arvioivat yksimielisesti kokeneensa hetkiä, jolloin sanastosta olisi ollut apua ja kokivat sanastotyön melko hyödylliseksi.