Kokeiluilla kohti kotoutuvaa kaupunkia : yhteisölähtöiset kokeilut kotoutumisen edistämisessä Hämeenlinnassa
Ojala, Esa (2017)
Ojala, Esa
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705241694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705241694
Tiivistelmä
Lisääntyvä maahanmuutto on lisännyt tarvetta maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiselle. Kotoutuminen on yksi kaupunkipoliittinen haaste, johon vaikuttavat viranomaisten lisäksi eri yhteisötason toimijat. Yhdeksi haasteiden uudeksi ratkaisukeinoksi ovat tulleet kokeilut, joilla pyritään synnyttämään ennakkoluulottomia innovaatioita ja muuttamaan toimintatapoja madaltamalla osallistumisen kynnystä eri tavoin.
Tutkielmassa käsitellään Hämeenlinnassa vuonna 2016 järjestettyjä kotoutumispilotti-nimellä järjestettyjä yhteisölähtöisiä kokeiluja, joiden tarkoituksena oli edistää maahanmuuttajataustaisten ja muiden hämeenlinnalaisten välistä kaksisuuntaista kotoutumista. Toimintamalli perustuu vuosina 2010-2012 Hämeenlinnan kaupungin käynnistämiin minipilottiavustuksiin.
Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri kotoutumispilotin järjestäjien kokemuksia laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineistona toimii kuuden järjestäjänä toimineen henkilön teemahaastattelut. Tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat kotoutumispilottien toimintamallissa vaikuttivat toimijoiden kokemaan kykyyn vastata toimintaympäristönsä lisääntyneeseen monikulttuurisuuteen. Lisäksi selvitetään, miten kokeiluilla voidaan mahdollistaa yhteisölähtöisiä kotoutumista edistäviä käytäntöjä. Järjestäjien kokemuksia jäsennetään kokeilujen neljän eri vaikutusmekanismin, oppimisen, osallistumisen, julkisen keskustelun herättämisen ja rakenteiden haastamisen, avulla.
Keskeiset toimintamallin vaikuttavat asiat olivat sen tuoma taloudellinen tuki ja toisaalta hallinnollinen keveys ja joustavuus sekä järjestäjien avoimuus uusien asioiden tekemiselle. Lisäksi olemassa olleet verkostot ja yhteistyön tekeminen olivat kokeilun onnistumisen kannalta tärkeitä. Kokeilut käytännönläheisyydellään ja matalalla kynnyksellään edistävät niin valtakunnallisen ja paikallisen tason tavoitteita monitoimijaisesta kotoutumisen edistämisestä. Haasteina ovat se, miten saadaan aidosti monenlaisia toimijoita mukaan sekä miten kokeiluissa opittua ja luotuja käytäntöjä voitaisiin hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa.
Tutkielmassa ehdotetaan sekä toimintamallin että kokeilujen näkyvyyden lisäämistä ja kokeiluluonteen korostamista. Jatkopohdintana esitetään kokeilujen erilaisten levittämisen keinojen tutkimista. Sen pohjalta olisi mahdollista kehittää kokeiluissa opittujen asioiden levittämisen mekanismeja kaupungin ja järjestäjien välisessä yhteistyössä. Lisäksi esitetään, että kokeiluja ja kotouttamista tulisi tulevaisuudessa tarkastella yhteistoiminnallisen ja joustavan hallinnan näkökulmista.
Tutkielmassa käsitellään Hämeenlinnassa vuonna 2016 järjestettyjä kotoutumispilotti-nimellä järjestettyjä yhteisölähtöisiä kokeiluja, joiden tarkoituksena oli edistää maahanmuuttajataustaisten ja muiden hämeenlinnalaisten välistä kaksisuuntaista kotoutumista. Toimintamalli perustuu vuosina 2010-2012 Hämeenlinnan kaupungin käynnistämiin minipilottiavustuksiin.
Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri kotoutumispilotin järjestäjien kokemuksia laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineistona toimii kuuden järjestäjänä toimineen henkilön teemahaastattelut. Tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat kotoutumispilottien toimintamallissa vaikuttivat toimijoiden kokemaan kykyyn vastata toimintaympäristönsä lisääntyneeseen monikulttuurisuuteen. Lisäksi selvitetään, miten kokeiluilla voidaan mahdollistaa yhteisölähtöisiä kotoutumista edistäviä käytäntöjä. Järjestäjien kokemuksia jäsennetään kokeilujen neljän eri vaikutusmekanismin, oppimisen, osallistumisen, julkisen keskustelun herättämisen ja rakenteiden haastamisen, avulla.
Keskeiset toimintamallin vaikuttavat asiat olivat sen tuoma taloudellinen tuki ja toisaalta hallinnollinen keveys ja joustavuus sekä järjestäjien avoimuus uusien asioiden tekemiselle. Lisäksi olemassa olleet verkostot ja yhteistyön tekeminen olivat kokeilun onnistumisen kannalta tärkeitä. Kokeilut käytännönläheisyydellään ja matalalla kynnyksellään edistävät niin valtakunnallisen ja paikallisen tason tavoitteita monitoimijaisesta kotoutumisen edistämisestä. Haasteina ovat se, miten saadaan aidosti monenlaisia toimijoita mukaan sekä miten kokeiluissa opittua ja luotuja käytäntöjä voitaisiin hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa.
Tutkielmassa ehdotetaan sekä toimintamallin että kokeilujen näkyvyyden lisäämistä ja kokeiluluonteen korostamista. Jatkopohdintana esitetään kokeilujen erilaisten levittämisen keinojen tutkimista. Sen pohjalta olisi mahdollista kehittää kokeiluissa opittujen asioiden levittämisen mekanismeja kaupungin ja järjestäjien välisessä yhteistyössä. Lisäksi esitetään, että kokeiluja ja kotouttamista tulisi tulevaisuudessa tarkastella yhteistoiminnallisen ja joustavan hallinnan näkökulmista.