Nuoruuden siirtymät eduskunnan kyselytuntien nuorisotakuukeskusteluissa : tarkastelussa tuki- ja kontrollipuhe
Karjalainen, Laura (2017)
Karjalainen, Laura
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704251479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704251479
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuoruuden siirtymiä kansanedustajien ja ministerien puheenvuoroissa tuen ja kontrollin kautta merkityksellistyvinä. Nuoruuden siirtymillä tarkoitetaan tutkielmassa siirtymistä jostakin elämänvaiheesta, ajattelutavasta tai instituutiosta toiseen. Näitä siirtymiä tuetaan ja kontrolloidaan yhteiskunnassa monin erin tavoin. Tukemisen ja kontrolloinnin muodot paikannetaan aiemman tutkimuksen perusteella nuoruuden hallintaan ja nuorisopolitiikkaan. Vuonna 2013 lanseerattu poliittinen toimintaohjelma nuorisotakuu nähdään tutkimuksessa yhtenä makrotason tuen ja kontrollin muotona.
Tutkielman aiempaa tutkimusta käsittelevässä osuudessa tarkastellaan nuoruutta siirtymien näkökulmasta itsenäisenä elämänvaiheena. Erityinen mielenkiinto kohdistetaan siirtymiin institutionaalisen elämänkulun viitekehyksessä. Tuen ja kontrollin muotoja tarkastellaan makrotasolla. Lisäksi tarkastelussa on tuen ja kontrollin tarpeen syntyminen yhteiskunnassa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nuoruuden siirtymiä merkityksellistetään tuki- ja kontrollipuheessa merkittävän poliittisen toimijan, eduskunnan kyselytuntien puheenvuoroissa. Tutkielman aineistona on eduskunnan kyselytuntien nuorisotakuuseen liittyviä puheenvuoroja vuosilta 2011-2013. Nuorisotakuuseen liittyvät puheenvuorot tarjoavat tutkielmalle ajankohtaisen ja mielenkiintoisen aineiston. Tutkielma nojaa sosiaalisen konstruktionismin periaatteisiin, jolloin kieli nähdään sosiaalista todellisuutta moninaisesti rakentavana sekä seurauksia tuottavana toimintana. Analyysimenetelmänä tutkielmassa sovelletaan diskurssianalyysiä.
Analyysin tuloksena nuoruuden siirtymien tulkitaan merkityksellistyvän viitenä diskurssina, jotka ovat: tasavertaiset ja oikeudenmukaiset siirtymät, yhteisesti suojellut siirtymät, yksilölliset siirtymät, siirtymät jatkumoina sekä kontrolloidut siirtymät. Näiden diskurssien sisällä nuoruuden siirtymät tarkentuvat edelleen aladiskursseiksi, jotka tarkentavat päädiskursseja ja tekevät näkyväksi diskurssien rakentumisen tapoja.
Tutkielman keskeinen tulos on diskurssien paikantamisen ja erittelyn lisäksi se, että tukipuhe on eduskunnan kyselytuntien nuorisotakuukeskusteluissa selkeästi kontrollipuhetta hallitsevampaa. Tämän voidaan tulkita johtuvan yhtäältä kyselytuntien julkisesta luonteesta, ja toisaalta tuen tämänhetkisesti keskeisemmästä yhteiskunnallisesta roolista suhteessa kontrolliin. Tutkimuksessa tuki- ja kontrollipuheen osoitetaan myös olevan usein yhtä aikaa läsnä poliittisessa keskustelussa.
Tutkielman aiempaa tutkimusta käsittelevässä osuudessa tarkastellaan nuoruutta siirtymien näkökulmasta itsenäisenä elämänvaiheena. Erityinen mielenkiinto kohdistetaan siirtymiin institutionaalisen elämänkulun viitekehyksessä. Tuen ja kontrollin muotoja tarkastellaan makrotasolla. Lisäksi tarkastelussa on tuen ja kontrollin tarpeen syntyminen yhteiskunnassa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nuoruuden siirtymiä merkityksellistetään tuki- ja kontrollipuheessa merkittävän poliittisen toimijan, eduskunnan kyselytuntien puheenvuoroissa. Tutkielman aineistona on eduskunnan kyselytuntien nuorisotakuuseen liittyviä puheenvuoroja vuosilta 2011-2013. Nuorisotakuuseen liittyvät puheenvuorot tarjoavat tutkielmalle ajankohtaisen ja mielenkiintoisen aineiston. Tutkielma nojaa sosiaalisen konstruktionismin periaatteisiin, jolloin kieli nähdään sosiaalista todellisuutta moninaisesti rakentavana sekä seurauksia tuottavana toimintana. Analyysimenetelmänä tutkielmassa sovelletaan diskurssianalyysiä.
Analyysin tuloksena nuoruuden siirtymien tulkitaan merkityksellistyvän viitenä diskurssina, jotka ovat: tasavertaiset ja oikeudenmukaiset siirtymät, yhteisesti suojellut siirtymät, yksilölliset siirtymät, siirtymät jatkumoina sekä kontrolloidut siirtymät. Näiden diskurssien sisällä nuoruuden siirtymät tarkentuvat edelleen aladiskursseiksi, jotka tarkentavat päädiskursseja ja tekevät näkyväksi diskurssien rakentumisen tapoja.
Tutkielman keskeinen tulos on diskurssien paikantamisen ja erittelyn lisäksi se, että tukipuhe on eduskunnan kyselytuntien nuorisotakuukeskusteluissa selkeästi kontrollipuhetta hallitsevampaa. Tämän voidaan tulkita johtuvan yhtäältä kyselytuntien julkisesta luonteesta, ja toisaalta tuen tämänhetkisesti keskeisemmästä yhteiskunnallisesta roolista suhteessa kontrolliin. Tutkimuksessa tuki- ja kontrollipuheen osoitetaan myös olevan usein yhtä aikaa läsnä poliittisessa keskustelussa.