Yleisten kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus - tutkimuskirjallisuuden analyysi
Alajoki, Elina (2017)
Alajoki, Elina
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703201311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703201311
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä yleisten kirjastojen taloudellisella vaikuttavuudella tarkoitetaan sekä miten taloudellista vaikuttavuutta voidaan mitata. Tarkastelu pohjautuu 38 eri tutkimuksen kuvailevaan ja systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen.
Kirjastot osallistuvat talouskehitykseen lukutaitoa ja kouluvalmiuksia tukemalla. Ne tarjoavat myös työllisyystietoa ja ovat merkittävä ostovoima hankkiessaan aineistoja. Kirjastoilla on myös työllistävä vaikutus. Yritys puolestaan voi esimerkiksi hyötyä kirjaston tarjoamista tiedonhakupalveluista. Varsinkin uudelle elinkeinotoiminnalle kirjasto tarjoaa erilaisia resursseja, kuten työtilaa ja neuvottelutiloja.
Kirjastoilla on välillisiä talousvaikutuksia, kun kirjaston kertaalleen kuluttama raha, esimerkiksi työntekijälle maksettu palkka, jää kiertämään talousalueelle ja kun työntekijä kuluttaa palkkaansa. Näitä välillisiä taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea talousanalyytikkojen laatimien kaavojen ja algoritmien tai erilaisten kertoimien avulla.
Kirjaston taloudellinen arvo muodostuu välillisten vaikutusten, suoran taloudellisen vaikutuksen eli kirjaston suoran kulutuksen ja kirjaston tarjoamien palveluiden markkina-arvosta, joka tarkoittaa kirjaston käyttäjille koituvaa välitöntä aineellista hyötyä. Välitön aineellinen hyöty syntyy, kun käyttäjä säästää rahaa käyttäessään kirjaston maksuttomia palveluja.
Tavat mitata kirjastojen taloudellista vaikuttavuutta voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhdessä ryhmässä menetelmät pohjautuvat tosielämän havaintoihin ja toisessa ryhmässä ihmisten ilmaisemiin arvioihin. Usein pyritään laskemaan, kuinka paljon yhtä sijoitettua rahayksikköä kohden saadaan tuottoja. Tähän ryhmään kuuluu myös kustannus-hyötyanalyysi, jossa ollaan kiinnostuneita siitä ylittävätkö hyödyt syntyneet kustannukset.
Toisesta ryhmästä ainut menetelmä, jota kirjastoissa käytetään, on ehdollisen arvottamisen menetelmä. Menetelmässä mitataan, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan kirjastojen palveluista tai kuinka paljon he haluavat hyvitystä kirjaston palvelujen lopettamisesta. Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan mitata aineettomia hyötyjä, joita kirjaston käytöstä syntyy. Lisäksi menetelmällä voidaan mitata myös ei-käyttäjien kokemaa arvostusta.
Kirjastot osallistuvat talouskehitykseen lukutaitoa ja kouluvalmiuksia tukemalla. Ne tarjoavat myös työllisyystietoa ja ovat merkittävä ostovoima hankkiessaan aineistoja. Kirjastoilla on myös työllistävä vaikutus. Yritys puolestaan voi esimerkiksi hyötyä kirjaston tarjoamista tiedonhakupalveluista. Varsinkin uudelle elinkeinotoiminnalle kirjasto tarjoaa erilaisia resursseja, kuten työtilaa ja neuvottelutiloja.
Kirjastoilla on välillisiä talousvaikutuksia, kun kirjaston kertaalleen kuluttama raha, esimerkiksi työntekijälle maksettu palkka, jää kiertämään talousalueelle ja kun työntekijä kuluttaa palkkaansa. Näitä välillisiä taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea talousanalyytikkojen laatimien kaavojen ja algoritmien tai erilaisten kertoimien avulla.
Kirjaston taloudellinen arvo muodostuu välillisten vaikutusten, suoran taloudellisen vaikutuksen eli kirjaston suoran kulutuksen ja kirjaston tarjoamien palveluiden markkina-arvosta, joka tarkoittaa kirjaston käyttäjille koituvaa välitöntä aineellista hyötyä. Välitön aineellinen hyöty syntyy, kun käyttäjä säästää rahaa käyttäessään kirjaston maksuttomia palveluja.
Tavat mitata kirjastojen taloudellista vaikuttavuutta voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhdessä ryhmässä menetelmät pohjautuvat tosielämän havaintoihin ja toisessa ryhmässä ihmisten ilmaisemiin arvioihin. Usein pyritään laskemaan, kuinka paljon yhtä sijoitettua rahayksikköä kohden saadaan tuottoja. Tähän ryhmään kuuluu myös kustannus-hyötyanalyysi, jossa ollaan kiinnostuneita siitä ylittävätkö hyödyt syntyneet kustannukset.
Toisesta ryhmästä ainut menetelmä, jota kirjastoissa käytetään, on ehdollisen arvottamisen menetelmä. Menetelmässä mitataan, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan kirjastojen palveluista tai kuinka paljon he haluavat hyvitystä kirjaston palvelujen lopettamisesta. Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan mitata aineettomia hyötyjä, joita kirjaston käytöstä syntyy. Lisäksi menetelmällä voidaan mitata myös ei-käyttäjien kokemaa arvostusta.