Kuntalaisten kunnallisesta päätöksenteosta tekemien arvioiden vaikutus sisäiseen kuntakuvaan : esimerkkinä Pieksämäen kaupunki
Sipinen, Josefina (2015)
Sipinen, Josefina
2015
Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507132092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507132092
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, vaikuttavatko kuntalaisten kunnallisesta hallinnosta ja päätöksentekoelimistä tekemät arviot kuntalaisen sisäiseen kuntakuvaan. Sisäisellä kuntakuvalla viitataan kuntalaisen arvioon oman asuinkunnan tarjoamista mahdollisuuksista hyvään elämään, sekä kuntalaisen arvioon siitä, viihtyykö hän kunnan asukkaana. Sisäisen kuntakuvan vastinparina on ulkoinen kuntakuva eli muiden kuin kunnassa asuvien mielikuva kunnasta. Kaupunkien välisessä alueellisessa kilpailussa osaavasta työvoimasta, pääomista ja informaatiosta ulkoiseen kuntakuvaan rinnastettavissa oleva imago tai brändi on keskeinen vetovoimatekijä, jonka myönteiseksi muovaamiseen kaupungit käyttävät paljon voimavaroja. Ulkoinen kuntakuva rakentuu kuitenkin sisäisen kuntakuvan päälle, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kunnan asukkaat ajattelevat asuvansa mukavassa kunnassa.
Tutkimuskohteena on itäsuomalainen Pieksämäen kaupunki. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä keväällä 2015. Kyselyn avulla kartoitettiin pieksämäkeläisten mielipiteitä ja arvioita kotikaupungistaan, sen palveluista ja päätöksenteosta. Aineiston analyysissa on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä. Aineistoa on järjestetty pääkomponenttianalyysilla, muuttujien välisiä yhteyksiä on puolestaan selvitetty ristiintaulukoinnin avulla. Lineaarisen regressioanalyysin keinoin on tutkittu sosiodemografisten muuttujien, kontrollimuuttujien sekä tutkimusmuuttujien vaikutusta sisäiseen kuntakuvaan. Kontrollimuuttujiksi malliin on otettu muiden muassa asukkaiden arvioita kunnan palveluista, kaupasta, rakennetusta ympäristöstä sekä omista mahdollisuuksistaan löytää kaupungista työ- tai opiskelupaikka. Varsinaisia tutkimusmuuttujia ovat kunnallista hallintoa ja päätöksentekoelimiä kohtaan tunnettu luottamus, kiinnostus kunnan asioita ja politiikkaa kohtaan sekä vieraantuminen kunnallispolitiikasta.
Tulosten perusteella sisäistä kuntakuvaa selittävät sosiodemografisten tekijöiden osalta koulutus, asuinpaikan sijainti sekä kunnassa asuttujen vuosien määrä. Korkeammin koulutetuilla samoin kuin haja-asutusalueella asuvilla pieksämäkeläisillä sisäinen kuntakuva on heikompi kuin matalamman koulutuksen suorittaneilla ja kaupungin keskustassa asuvilla. Korkeammin koulutetut eivät siis jostain syystä tunne viihtyvänsä tai usko tulevaisuuteensa Pieksämäen kaupungissa samalla tavoin kuin matalammin koulutetut. Haja-asutusalueella asuvat ovat hekin etääntyneempiä kaupungista kuin keskusta-alueella asuvat. Syitä näihin havaintoihin voidaan spekuloida esimerkiksi korkeasti koulutetuille tarjolla olevien työtilaisuuksien vähyydellä sekä palveluiden kaikkoamisella haja-asutusseuduilta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä kauemmin henkilö on asunut Pieksämäellä, sitä myönteisempi kuva hänellä kaupungista on.
Sisäistä kuntakuvaa vahvistavat aineiston perusteella myös usko työmarkkinoilla pärjäämiseen, kunnan rakennetun ympäristön kokeminen viihtyisäksi, tyytyväisyys kunnan julkisiin ja yksityisiin palveluihin, kauppaan, kulttuuriin, sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Myös tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen edistää myönteistä suhtautumista asuinkuntaan ja vahvistaa siten käsitystä siitä, kuinka kuntaan samastuminen ja siellä viihtyminen seuraa yleistä hyväosaisuutta.
Keskeisin havainto itse tutkimuskysymyksen kannalta on kuitenkin se, että vieraantuminen kunnallisesta päätöksenteosta heikentää myös sisäistä kuntakuvaa. Ne asukkaista, joiden subjektiivinen kansalaispätevyys on heikko, jotka suhtautuvat yleisen kriittisesti politiikkaan ja jotka arvioivat poliittisen järjestelmän tuotokset heikoiksi, suhtautuvat myös asuinkuntaan kielteisesti. Havainto korostaa kunnallisen lähidemokratian merkitystä sisäisen kuntakuvan parantamisessa. Vieraantumisen tunteiden lievittämiseksi kaupungin on panostettava kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin.
Tutkimuksessa analysoidaan lyhyesti myös pieksämäkeläisten kotikaupungistaan tuottamaa aluepuhuntaa liittyen kyselylomakkeen kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan kaupunkia ja sen asukkaita kahdella ensiksi mieleen tulleella sanalla. Näistä luonnehdinnoista kaksi kolmasosaa oli joko myönteisiä tai neutraaleja ja kolmannes kielteisiä. Pieksämäkeläiset kuvasivat kaupunkiaan toisaalta helpoksi, mukavaksi ja viihtyisäksi pikkukaupungiksi ja toisaalta paikoilleen pysähtyneeksi ja uinuvaksi kyläksi, jonka tulevaisuus on epävarma.
Pieksämäen mahdollisuudet houkutella uusia asukkaita ja pitää kiinni kunnassa jo asuvista riippuvat pitkälti siitä, uskovatko asukkaat kaupungin voivan tarjota heille hyvät edellytyksen elää ja asua. Tässä on konkreettisten kokemusten lisäksi myös kyse mielikuvista eli siitä, kuinka kaupunki onnistuu kasvattamaan asukkaidensa luottamusta siihen, että heidän kannattaa jäädä asumaan paikkakunnalle. Sisäiseen kuntakuvaan panostaminen on siten nähtävä vähintään yhtä tärkeänä kuin kunnan ulkoiseen imagoon investoiminen.
Tutkimuskohteena on itäsuomalainen Pieksämäen kaupunki. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä keväällä 2015. Kyselyn avulla kartoitettiin pieksämäkeläisten mielipiteitä ja arvioita kotikaupungistaan, sen palveluista ja päätöksenteosta. Aineiston analyysissa on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä. Aineistoa on järjestetty pääkomponenttianalyysilla, muuttujien välisiä yhteyksiä on puolestaan selvitetty ristiintaulukoinnin avulla. Lineaarisen regressioanalyysin keinoin on tutkittu sosiodemografisten muuttujien, kontrollimuuttujien sekä tutkimusmuuttujien vaikutusta sisäiseen kuntakuvaan. Kontrollimuuttujiksi malliin on otettu muiden muassa asukkaiden arvioita kunnan palveluista, kaupasta, rakennetusta ympäristöstä sekä omista mahdollisuuksistaan löytää kaupungista työ- tai opiskelupaikka. Varsinaisia tutkimusmuuttujia ovat kunnallista hallintoa ja päätöksentekoelimiä kohtaan tunnettu luottamus, kiinnostus kunnan asioita ja politiikkaa kohtaan sekä vieraantuminen kunnallispolitiikasta.
Tulosten perusteella sisäistä kuntakuvaa selittävät sosiodemografisten tekijöiden osalta koulutus, asuinpaikan sijainti sekä kunnassa asuttujen vuosien määrä. Korkeammin koulutetuilla samoin kuin haja-asutusalueella asuvilla pieksämäkeläisillä sisäinen kuntakuva on heikompi kuin matalamman koulutuksen suorittaneilla ja kaupungin keskustassa asuvilla. Korkeammin koulutetut eivät siis jostain syystä tunne viihtyvänsä tai usko tulevaisuuteensa Pieksämäen kaupungissa samalla tavoin kuin matalammin koulutetut. Haja-asutusalueella asuvat ovat hekin etääntyneempiä kaupungista kuin keskusta-alueella asuvat. Syitä näihin havaintoihin voidaan spekuloida esimerkiksi korkeasti koulutetuille tarjolla olevien työtilaisuuksien vähyydellä sekä palveluiden kaikkoamisella haja-asutusseuduilta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä kauemmin henkilö on asunut Pieksämäellä, sitä myönteisempi kuva hänellä kaupungista on.
Sisäistä kuntakuvaa vahvistavat aineiston perusteella myös usko työmarkkinoilla pärjäämiseen, kunnan rakennetun ympäristön kokeminen viihtyisäksi, tyytyväisyys kunnan julkisiin ja yksityisiin palveluihin, kauppaan, kulttuuriin, sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Myös tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen edistää myönteistä suhtautumista asuinkuntaan ja vahvistaa siten käsitystä siitä, kuinka kuntaan samastuminen ja siellä viihtyminen seuraa yleistä hyväosaisuutta.
Keskeisin havainto itse tutkimuskysymyksen kannalta on kuitenkin se, että vieraantuminen kunnallisesta päätöksenteosta heikentää myös sisäistä kuntakuvaa. Ne asukkaista, joiden subjektiivinen kansalaispätevyys on heikko, jotka suhtautuvat yleisen kriittisesti politiikkaan ja jotka arvioivat poliittisen järjestelmän tuotokset heikoiksi, suhtautuvat myös asuinkuntaan kielteisesti. Havainto korostaa kunnallisen lähidemokratian merkitystä sisäisen kuntakuvan parantamisessa. Vieraantumisen tunteiden lievittämiseksi kaupungin on panostettava kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin.
Tutkimuksessa analysoidaan lyhyesti myös pieksämäkeläisten kotikaupungistaan tuottamaa aluepuhuntaa liittyen kyselylomakkeen kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan kaupunkia ja sen asukkaita kahdella ensiksi mieleen tulleella sanalla. Näistä luonnehdinnoista kaksi kolmasosaa oli joko myönteisiä tai neutraaleja ja kolmannes kielteisiä. Pieksämäkeläiset kuvasivat kaupunkiaan toisaalta helpoksi, mukavaksi ja viihtyisäksi pikkukaupungiksi ja toisaalta paikoilleen pysähtyneeksi ja uinuvaksi kyläksi, jonka tulevaisuus on epävarma.
Pieksämäen mahdollisuudet houkutella uusia asukkaita ja pitää kiinni kunnassa jo asuvista riippuvat pitkälti siitä, uskovatko asukkaat kaupungin voivan tarjota heille hyvät edellytyksen elää ja asua. Tässä on konkreettisten kokemusten lisäksi myös kyse mielikuvista eli siitä, kuinka kaupunki onnistuu kasvattamaan asukkaidensa luottamusta siihen, että heidän kannattaa jäädä asumaan paikkakunnalle. Sisäiseen kuntakuvaan panostaminen on siten nähtävä vähintään yhtä tärkeänä kuin kunnan ulkoiseen imagoon investoiminen.