USAR-toiminnan johtaminen Haitin katastrofin aikana
Väyrynen, Valtteri (2015)
Väyrynen, Valtteri
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211475
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Haitilla 12.1.2010 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeisen pelastusoperaation USAR-joukkueiden johtamista. USAR = Urban Search And Rescue. USAR toiminnalla tarkoitetaan ihmisten paikallistamista ja pelastamista maan alta, sortuneista rakennuksista tai suurissa liikenneonnettomuuksissa, sekä ensihoidon antamista paikallistetuille ja pelastetuille ihmisille.
Työssä pohditaan miten näinkin suuren katastrofin ja kompleksisen pelastusoperaation johtamista olisi mahdollista kehittää.
Tutkimuksen aineisto perustuu julkaisuihin, verkko aineistoihin ja haastatteluihin. Tutkimusmetodina käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimushypoteesina on, että johtaminen on ollut itseohjautuvaa. Johtamiselle on ollut ominaista itseorganisoituminen, emergenttisyys, tilanteeseen sopeutuminen, sekä tilanteiden ennustamattomuus. Strateginen johtaminen on ollut vaikeaa.
Jotta kyetään toimimaan katastrofialueella tehokkaasti, on organisaation strateginen taso ja valmistautuminen operaatioihin oltava riittävä. Lähtökohtaisesti on hyväksyttävä se tosiasia, että suurissa kriiseissä tilanteet muuttuvat yhä kompleksisemmiksi ja vaikeammiksi hahmottaa. Organisaatio joka on varautunut kompleksisuuteen ja osaa olla joustava sekä uudistuva voi toimia kriisialueella ja -tilanteessa tehokkaasti. Tutkimuksen tarkoitus on löytää työskentelymalleja jotka toimivat kompleksisessa tilanteessa. Miten USAR-toimintaa voidaan johtaa tehokkaasti ja turvallisesti kompleksisessa katastrofi tilanteessa?
Haitin katastrofista löytyy kyllä erilaisia tutkimuksia ja tilastoja, mutta itse USAR-toiminnasta ei laadullisia tutkimuksia ole tehty. Tutkimuksen teoriapohjaa on tutkittu paljon. Tutkimuksessa käytetään kriisijohtamisen, kompleksisuuden, itse-organisoitumisen ja emergenttisyyden käsitteitä. Kaikista käsitteistä on löydettävissä tieteelisiä julkaisuja.
Tutkimuksessa löydettiin vastaavuutta käsitteitä koskevan kirjallisuuden ja haastattelujen välillä. Käytännön toiminta on mukaillut teoreettista pintaa joka kriisijohtamisesta, kompleksisuudesta, itseohjautuvuudesta ja emergenssistä on julkaistu. USAR- joukkueiden johtamissysteemit ovat toimivia ja tarpeeksi joustavia kompleksisiinkin tilanteisiin. Joukkueet ovat tarpeeksi itseohjautuvia ja pystyvät reagoimaan emergoituviin asioihin. Joukkueet ovat hyvin valmistautuneita ja heillä on hyvät koulutussysteemit sekä joukkueita kehitetään kriisinhallinnan kierron mukaisesti.
Tutkimus toi myös esille heikkouksia jotka tulevaisuudessa on otettava huomioon. Suurissa katastrofeissa on suuri tarve nopeille toimille. Nämä toimet tarvitsevat myös nopeaa koordinaatiota. Haitin katastrofissa koordinaatiota ei ollut heti alussa tarpeeksi. Tilanne parani pelastustoimien edetessä ja informaation lisääntyessä. Ensimmäiset päivät kuitenkin osoittivat koordinaatioprosessin tärkeyden. Näin massiivisessa katastrofissa on koordinaation operationaaliseen kykyyn panostettava heti ensi hetkestä lähtien.
Kykyä voidaan lisätä lisäämällä operationaalista vahvuutta ja kapasiteettia lähettämällä kriisialueelle enemmän henkilöstöä ja kalustoa hoitamaan koordinaatiota. Samanaikaisesti voidaan parantaa kotimaan tukea. Voidaan perustaa informaation muokkaukseen ja koordinaation tukemiseen yksiköitä jotka toimivat kotimaasta käsin. Ei kaikkien ole pakko lähteä kriisialueelle huonoihin olosuhteisiin ja samalla kuormittamaan jo ylikuormittunutta kriisinhallintoa omilla tarpeillaan.
Tärkeää olisi jatkaa tutkimusta, joka tähtää suurien kriisien kokonaiskoordinaation parantamiseen. Miten saamme koordinaation käyntiin täydellä teholla mahdollisimman nopeasti ja miten kotimaan tuki pystyisi auttamaan kriisinhallintoa mahdollisimman tehokkaasti.
Työssä pohditaan miten näinkin suuren katastrofin ja kompleksisen pelastusoperaation johtamista olisi mahdollista kehittää.
Tutkimuksen aineisto perustuu julkaisuihin, verkko aineistoihin ja haastatteluihin. Tutkimusmetodina käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimushypoteesina on, että johtaminen on ollut itseohjautuvaa. Johtamiselle on ollut ominaista itseorganisoituminen, emergenttisyys, tilanteeseen sopeutuminen, sekä tilanteiden ennustamattomuus. Strateginen johtaminen on ollut vaikeaa.
Jotta kyetään toimimaan katastrofialueella tehokkaasti, on organisaation strateginen taso ja valmistautuminen operaatioihin oltava riittävä. Lähtökohtaisesti on hyväksyttävä se tosiasia, että suurissa kriiseissä tilanteet muuttuvat yhä kompleksisemmiksi ja vaikeammiksi hahmottaa. Organisaatio joka on varautunut kompleksisuuteen ja osaa olla joustava sekä uudistuva voi toimia kriisialueella ja -tilanteessa tehokkaasti. Tutkimuksen tarkoitus on löytää työskentelymalleja jotka toimivat kompleksisessa tilanteessa. Miten USAR-toimintaa voidaan johtaa tehokkaasti ja turvallisesti kompleksisessa katastrofi tilanteessa?
Haitin katastrofista löytyy kyllä erilaisia tutkimuksia ja tilastoja, mutta itse USAR-toiminnasta ei laadullisia tutkimuksia ole tehty. Tutkimuksen teoriapohjaa on tutkittu paljon. Tutkimuksessa käytetään kriisijohtamisen, kompleksisuuden, itse-organisoitumisen ja emergenttisyyden käsitteitä. Kaikista käsitteistä on löydettävissä tieteelisiä julkaisuja.
Tutkimuksessa löydettiin vastaavuutta käsitteitä koskevan kirjallisuuden ja haastattelujen välillä. Käytännön toiminta on mukaillut teoreettista pintaa joka kriisijohtamisesta, kompleksisuudesta, itseohjautuvuudesta ja emergenssistä on julkaistu. USAR- joukkueiden johtamissysteemit ovat toimivia ja tarpeeksi joustavia kompleksisiinkin tilanteisiin. Joukkueet ovat tarpeeksi itseohjautuvia ja pystyvät reagoimaan emergoituviin asioihin. Joukkueet ovat hyvin valmistautuneita ja heillä on hyvät koulutussysteemit sekä joukkueita kehitetään kriisinhallinnan kierron mukaisesti.
Tutkimus toi myös esille heikkouksia jotka tulevaisuudessa on otettava huomioon. Suurissa katastrofeissa on suuri tarve nopeille toimille. Nämä toimet tarvitsevat myös nopeaa koordinaatiota. Haitin katastrofissa koordinaatiota ei ollut heti alussa tarpeeksi. Tilanne parani pelastustoimien edetessä ja informaation lisääntyessä. Ensimmäiset päivät kuitenkin osoittivat koordinaatioprosessin tärkeyden. Näin massiivisessa katastrofissa on koordinaation operationaaliseen kykyyn panostettava heti ensi hetkestä lähtien.
Kykyä voidaan lisätä lisäämällä operationaalista vahvuutta ja kapasiteettia lähettämällä kriisialueelle enemmän henkilöstöä ja kalustoa hoitamaan koordinaatiota. Samanaikaisesti voidaan parantaa kotimaan tukea. Voidaan perustaa informaation muokkaukseen ja koordinaation tukemiseen yksiköitä jotka toimivat kotimaasta käsin. Ei kaikkien ole pakko lähteä kriisialueelle huonoihin olosuhteisiin ja samalla kuormittamaan jo ylikuormittunutta kriisinhallintoa omilla tarpeillaan.
Tärkeää olisi jatkaa tutkimusta, joka tähtää suurien kriisien kokonaiskoordinaation parantamiseen. Miten saamme koordinaation käyntiin täydellä teholla mahdollisimman nopeasti ja miten kotimaan tuki pystyisi auttamaan kriisinhallintoa mahdollisimman tehokkaasti.