Anarkismin muotojen ilmeneminen Väärinajattelija-aikakauslehdessä
Vierinen, Anna-Kaisa (2015)
Vierinen, Anna-Kaisa
2015
Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505121411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505121411
Tiivistelmä
Tutkielmani aihe on suomalainen anarkismi 2000- ja 2010-luvuilla. Olen perehtynyt suomalaiseen anarkismiin poliittisena kulttuurina tutustumalla suomalaiseen aikakauslehteen Väärinajattelijaan. Lehteä on julkaistu 2000-luvun alusta ja sitä on julkaistu kuusi numeroa. Sen sisältö koostuu koti-maisista artikkeleista, käännösartikkeleista ja mukana on runoja ja sarjakuviakin. Väärinajattelija-lehti sopii tutkielmani tutkimuksen kohteeksi siksi, että se on itse julistautunut anarkistiseksi julkaisuksi. Suomessa julkaistaan muitakin anarkismia sisältäviä julkaisuja, mutta oleellista oli saada sisällöltään anarkistinen julkaisu tämän tutkimuksen kohteeksi.
Tässä tutkielmassa tutkin, minkälaista anarkismia Väärinajattelija-lehti sisältää. Anarkismin määri-telmänä ja luokitteluperusteena käytän Pjotr Kropotkinin tekemää luokittelua anarkismista ja sen koulukunnista. Tutkimusmetodina käytän teorialähtöistä sisällönanalyysia. Jaottelin aineiston eli Väärinajattelija-lehden artikkelit Kropotkinin koulukuntien mukaisesti kuuteen eri koulukuntaan. Seitsemännen luokan muodostivat sellaiset artikkelit, jotka eivät sopineet sisällöllisesti koulukuntiin. Väärinajattelija-lehti sisälsi määrällisesti eniten individualistista eli yksilöstä lähtevää anarkismia. Individualistinen anarkismi pitää sisällään muun muassa anarkismin elämäntapana, anarkofeminismin, ja vaatimuksen yksilön vapautumisesta vallan alistussuhteista. Toiseksi suurin koulukunta oli kollek-tivistiset kirjoitukset. Kollektivismi pitää sisällään kirjoitukset muun muassa yhteisöllisyydestä, eko-anarkismista ja anarkoprimitivismistä. Luokittelin aineiston käyttämällä apuna tilastointia, joten tut-kimus sisältää sen verran kvantitatiivisia menetelmiä. Tulosten perusteella Väärinajattelija-lehti käsit-telee klassisen anarkismin kautta tarkasteltuna anarkismin keskeisimpiä teemoja. Näitä teemoja ovat yksilön vapaus ja valtioton, alistussuhteeton vapaiden yksilöiden yhteiskunta. Kropotkinin luokittelu on yli sata vuotta vanha ja tämä saattoi vaikuttaa kahden koulukunnan puuttumiseen Väärinajatteli-ja-lehdestä. Nämä luokat olivat kristillinen anarkismi ja kommunistinen anarkismi.
Lopuksi pohdin anarkismia Suomessa. Mitkä asiat ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että anarkismi on jäänyt Suomessa marginaaliseksi ideologiaksi?
Tässä tutkielmassa tutkin, minkälaista anarkismia Väärinajattelija-lehti sisältää. Anarkismin määri-telmänä ja luokitteluperusteena käytän Pjotr Kropotkinin tekemää luokittelua anarkismista ja sen koulukunnista. Tutkimusmetodina käytän teorialähtöistä sisällönanalyysia. Jaottelin aineiston eli Väärinajattelija-lehden artikkelit Kropotkinin koulukuntien mukaisesti kuuteen eri koulukuntaan. Seitsemännen luokan muodostivat sellaiset artikkelit, jotka eivät sopineet sisällöllisesti koulukuntiin. Väärinajattelija-lehti sisälsi määrällisesti eniten individualistista eli yksilöstä lähtevää anarkismia. Individualistinen anarkismi pitää sisällään muun muassa anarkismin elämäntapana, anarkofeminismin, ja vaatimuksen yksilön vapautumisesta vallan alistussuhteista. Toiseksi suurin koulukunta oli kollek-tivistiset kirjoitukset. Kollektivismi pitää sisällään kirjoitukset muun muassa yhteisöllisyydestä, eko-anarkismista ja anarkoprimitivismistä. Luokittelin aineiston käyttämällä apuna tilastointia, joten tut-kimus sisältää sen verran kvantitatiivisia menetelmiä. Tulosten perusteella Väärinajattelija-lehti käsit-telee klassisen anarkismin kautta tarkasteltuna anarkismin keskeisimpiä teemoja. Näitä teemoja ovat yksilön vapaus ja valtioton, alistussuhteeton vapaiden yksilöiden yhteiskunta. Kropotkinin luokittelu on yli sata vuotta vanha ja tämä saattoi vaikuttaa kahden koulukunnan puuttumiseen Väärinajatteli-ja-lehdestä. Nämä luokat olivat kristillinen anarkismi ja kommunistinen anarkismi.
Lopuksi pohdin anarkismia Suomessa. Mitkä asiat ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että anarkismi on jäänyt Suomessa marginaaliseksi ideologiaksi?