Kennedyn taudin epidemiologia ja taudinkulku Suomessa
Jantunen, Annariina (2023)
Jantunen, Annariina
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302172496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302172496
Tiivistelmä
Kennedyn tauti on spinobulbaarinen lihasatrofiatauti (SBMA). Sen aiheuttaa muutos X kromosomin androgeenireseptorigeenissä (AR-geeni), jossa CAG-trinukleotidin toistojakso on laajentunut. Mutatoitunut geeni johtaa androgeenireseptorin puutteelliseen toimintaan, joka edelleen johtaa motoneuronivaurioon ja lihasten rappeutumiseen. X-kromosomaalisen periytyvyyden takia tauti esiintyy miehillä. Naiset ovat oireettomia kantajia. Diagnoosi perustuu mutatoituneen AR-geenin osoittamiseen DNA-näytteestä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa taudinkuvasta ja epidemiologiasta suomalaisväestössä, sillä Kennedyn tauti on harvinainen hermolihastauti eikä etenkään sen epidemiologiasta ole tarkkaa tietoa Suomessa tai muualla maailmassa. Tarkoituksena oli myös selvittää CAG-toistojaksojen lukumäärän vaikutusta taudin vaikeusasteeseen. Tutkimusaineisto on kerätty Suomessa asuvista potilaista (n=102), joilla Kennedyn tauti on varmistettu taudille tyypilliseen CAG-toistojaksojen poikkeavaan lukumäärään perustuvalla geenitestillä vuodesta 1996 vuoden 2017 loppuun mennessä. Geenitiedot on saatu Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian ja genetiikan DNA-laboratoriosta, jonne Kennedyn taudin geneettinen diagnostiikka on keskitetty.
Vuoden 2017 lopulla Kennedyn tautia sairastavia Suomessa asuvia miehiä oli 69, joten prevalenssi oli 2,6/ 100 000. Esiintyvyys Suomessa on samaa luokkaa kuin muualla maailmassa aiempaan kirjallisuuteen verraten. Tauti painottuu vahvasti Länsi-Suomeen, sillä yli puolet tutkituista asuivat Pohjanmaalla ja lähes neljäsosa muualla Länsi-Suomen läänissä. Oireet alkoivat useimmiten 50 ikävuoden tuntumassa. Noin puolella tutkituilla ensioireena oli alaraajapainotteinen lihasheikkous. Muita yleisiä ensioireita olivat lihasten faskikulaatiot, krampit ja vapina sekä yläraajojen lihasheikkous. Myös sensoriikan häiriöt ilmaantuivat tutkituilla alkuvaiheessa. Kliinisesti havaittavat lihasatrofiat ja gynekomastia ilmaantuivat 5–10 vuotta oireiden alkamisesta. Nielemisvaikeutta ilmaantui yli kolmasosalle, keskimäärin 60 ikävuoden jälkeen. Kuitenkin vain yksi potilas joutui PEG-letkuruokintaan ja toinen tarvitsi nenämahaletkua seuranta-aikana. Hengityksen ongelmia ilmaantui vain kymmenesosalle keskimäärin noin 70 vuoden iässä. Suurimmat CAG-toistojakson lukumäärät ennustavat varhaisempaa oireiden alkamisikää ja vaikeampaa taudinkuvaa. ENMG:ssa taudille tyypillinen löydös on krooninen motoneuroneihin painottuva vaurio, mutta normaalilöydös ei poissulje varmasti Kennedyn tautia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa taudinkuvasta ja epidemiologiasta suomalaisväestössä, sillä Kennedyn tauti on harvinainen hermolihastauti eikä etenkään sen epidemiologiasta ole tarkkaa tietoa Suomessa tai muualla maailmassa. Tarkoituksena oli myös selvittää CAG-toistojaksojen lukumäärän vaikutusta taudin vaikeusasteeseen. Tutkimusaineisto on kerätty Suomessa asuvista potilaista (n=102), joilla Kennedyn tauti on varmistettu taudille tyypilliseen CAG-toistojaksojen poikkeavaan lukumäärään perustuvalla geenitestillä vuodesta 1996 vuoden 2017 loppuun mennessä. Geenitiedot on saatu Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian ja genetiikan DNA-laboratoriosta, jonne Kennedyn taudin geneettinen diagnostiikka on keskitetty.
Vuoden 2017 lopulla Kennedyn tautia sairastavia Suomessa asuvia miehiä oli 69, joten prevalenssi oli 2,6/ 100 000. Esiintyvyys Suomessa on samaa luokkaa kuin muualla maailmassa aiempaan kirjallisuuteen verraten. Tauti painottuu vahvasti Länsi-Suomeen, sillä yli puolet tutkituista asuivat Pohjanmaalla ja lähes neljäsosa muualla Länsi-Suomen läänissä. Oireet alkoivat useimmiten 50 ikävuoden tuntumassa. Noin puolella tutkituilla ensioireena oli alaraajapainotteinen lihasheikkous. Muita yleisiä ensioireita olivat lihasten faskikulaatiot, krampit ja vapina sekä yläraajojen lihasheikkous. Myös sensoriikan häiriöt ilmaantuivat tutkituilla alkuvaiheessa. Kliinisesti havaittavat lihasatrofiat ja gynekomastia ilmaantuivat 5–10 vuotta oireiden alkamisesta. Nielemisvaikeutta ilmaantui yli kolmasosalle, keskimäärin 60 ikävuoden jälkeen. Kuitenkin vain yksi potilas joutui PEG-letkuruokintaan ja toinen tarvitsi nenämahaletkua seuranta-aikana. Hengityksen ongelmia ilmaantui vain kymmenesosalle keskimäärin noin 70 vuoden iässä. Suurimmat CAG-toistojakson lukumäärät ennustavat varhaisempaa oireiden alkamisikää ja vaikeampaa taudinkuvaa. ENMG:ssa taudille tyypillinen löydös on krooninen motoneuroneihin painottuva vaurio, mutta normaalilöydös ei poissulje varmasti Kennedyn tautia.