"Miehet lähti rintamalle ja me lähettiin karjan kansa Ruotsiin" : Lapin sodan naisevakkojen kokemukset evakkoajasta ja Ruotsista
Välimaa, Brita-Kaisa (2022)
Välimaa, Brita-Kaisa
2022
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205114709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205114709
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Lapin sodan naisevakkojen kokemuksia evakkoajasta keskittyen kokemuksiin rajasta ja Ruotsista. Tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia niistä syntyi ja miten ne erosivat eri paikoista lähteneiden evakkojen keskuudessa sekä mitkä vaikuttivat kokemusten erilaisuuteen. Päälähdeaineistoryhmän muodostaa 12 haastattelua, minkä lisäksi lähteenä on Ruotsin evakkoleireillä levitetty Kotimaan Viesti -lehti sekä pieni evakosta lähetetty kirjeaineisto. Tehdyt haastattelut keskittyvät Rovaniemen maalaiskunnan ja länsilapin kuntien alueelle muodostaen mahdollisuuden verrata eri puolilta lähteneiden kokemuksia. Tutkimus on muistitietohistoriaa, joka muodostaakin työn teoreettisen pohjan.
Muistelijoiden kokemuksissa korostuu positiivinen suhtautuminen Ruotsiin ja kiitollisuus saadusta avusta. Negatiivisia kokemuksia ei juurikaan tuoda esille eikä asioista koeta voitavan valittaa. Kirjeissä sen sijaan tuodaan esille enemmän negatiivisia kokemuksia. Lehdellä on ollut tavoitteena evakkoihin vaikuttaminen viranomaisten haluamalla tavalla, joka näkyy siinä esitetyssä kuvassa.
Itse raja ja sen ylitys jäivät muisteluissa toissijaisiksi useasta syystä. Kauempaa lähteneet evakot eivät olleet kiinnittäneet huomiota asiaan joko väsymyksestä tai sen merkityksettömyydestä johtuen. Rajalta lähteneille taas rajan ylitys on ollut arkipäiväistä eikä se itsessään ole ollut evakkoon lähtiessäänkään merkittävää, vaikka syy onkin ollut poikkeuksellinen.
Suurin erottava ja yhdistävä tekijä kokemuksissa on ollut evakossa majoittuminen. Lehmien kanssa matkaamisella on ollut merkitystä muun muassa heidän sijoittamiseen sekä perheen kanssa yhdessä pysymiseen. Rajalta kotoisin olleet rajalle evakkopaikkaan jääneet ovat eläneet melko normaalia elämää eivätkä he ole joutuneet kohtamaan esimerkiksi kielivaikeuksia tai kulttuurieroja, joita kauemmas evakkoon joutuneet ovat kohdanneet. Heille joen takana ollut Ruotsi on ollut se tuttu, jolla on kuitenkin ollut yhteneväisiä piirteitä Suomen puolen rajaseudun kanssa. Sen sijaan kauemmas Ruotsiin joutuneet ovat menneet eri kielialueelle ja kohdanneet esimerkiksi erilaisen ruokakulttuurin vahvempana. Tämän lisäksi leirillä olleiden kohdalla elämä oli muualta käsin ohjattua ja hyvin rajoitettua verrattuna niihin, jotka saivat asua yksityistaloissa. Omissa asuinnoissaan asuneilla arki muodostui enemmän kotinsa kaltaiseksi. Suurin osa muistelijoista teki evakkoaikana myös töitä, joko palkkatyötä tai hoitivat lehmiään.
Ruotsista palatessa ero maiden välillä on voinut olla huima, kun monet ovat palanneet tuhottuihin kotikyliinsä. Tuhottujen kylien näkymä on ollut mieleenpainuva. Tämä on voinut kirkastaa kiitollisuutta saadusta avusta. Kaikkien ei kuitenkaan tarvinnut palata tuhottuihin kyliin, mikä nopeutti ja helpotti paluuta.
Muistelijat eivät kuitenkaan kokeneet evakkoajan muuttaneen heidän elämänkulkuaan, vaikka se on ollut yksi erikoinen jakso heidän elämässään. He kuitenkin kokivat tarpeelliseksi muistella sitä kertoessaan kokemuksistaan haastatteluissa. Heidän kokemuksiensa tutkiminen on tärkeää ymmärtääkseen alueen kehitystä sekä rajanseudun vaikutusta ihmisiin.
Muistelijoiden kokemuksissa korostuu positiivinen suhtautuminen Ruotsiin ja kiitollisuus saadusta avusta. Negatiivisia kokemuksia ei juurikaan tuoda esille eikä asioista koeta voitavan valittaa. Kirjeissä sen sijaan tuodaan esille enemmän negatiivisia kokemuksia. Lehdellä on ollut tavoitteena evakkoihin vaikuttaminen viranomaisten haluamalla tavalla, joka näkyy siinä esitetyssä kuvassa.
Itse raja ja sen ylitys jäivät muisteluissa toissijaisiksi useasta syystä. Kauempaa lähteneet evakot eivät olleet kiinnittäneet huomiota asiaan joko väsymyksestä tai sen merkityksettömyydestä johtuen. Rajalta lähteneille taas rajan ylitys on ollut arkipäiväistä eikä se itsessään ole ollut evakkoon lähtiessäänkään merkittävää, vaikka syy onkin ollut poikkeuksellinen.
Suurin erottava ja yhdistävä tekijä kokemuksissa on ollut evakossa majoittuminen. Lehmien kanssa matkaamisella on ollut merkitystä muun muassa heidän sijoittamiseen sekä perheen kanssa yhdessä pysymiseen. Rajalta kotoisin olleet rajalle evakkopaikkaan jääneet ovat eläneet melko normaalia elämää eivätkä he ole joutuneet kohtamaan esimerkiksi kielivaikeuksia tai kulttuurieroja, joita kauemmas evakkoon joutuneet ovat kohdanneet. Heille joen takana ollut Ruotsi on ollut se tuttu, jolla on kuitenkin ollut yhteneväisiä piirteitä Suomen puolen rajaseudun kanssa. Sen sijaan kauemmas Ruotsiin joutuneet ovat menneet eri kielialueelle ja kohdanneet esimerkiksi erilaisen ruokakulttuurin vahvempana. Tämän lisäksi leirillä olleiden kohdalla elämä oli muualta käsin ohjattua ja hyvin rajoitettua verrattuna niihin, jotka saivat asua yksityistaloissa. Omissa asuinnoissaan asuneilla arki muodostui enemmän kotinsa kaltaiseksi. Suurin osa muistelijoista teki evakkoaikana myös töitä, joko palkkatyötä tai hoitivat lehmiään.
Ruotsista palatessa ero maiden välillä on voinut olla huima, kun monet ovat palanneet tuhottuihin kotikyliinsä. Tuhottujen kylien näkymä on ollut mieleenpainuva. Tämä on voinut kirkastaa kiitollisuutta saadusta avusta. Kaikkien ei kuitenkaan tarvinnut palata tuhottuihin kyliin, mikä nopeutti ja helpotti paluuta.
Muistelijat eivät kuitenkaan kokeneet evakkoajan muuttaneen heidän elämänkulkuaan, vaikka se on ollut yksi erikoinen jakso heidän elämässään. He kuitenkin kokivat tarpeelliseksi muistella sitä kertoessaan kokemuksistaan haastatteluissa. Heidän kokemuksiensa tutkiminen on tärkeää ymmärtääkseen alueen kehitystä sekä rajanseudun vaikutusta ihmisiin.