Sådan far, sådan son?: En karaktärsanalys av fäder i Jonas Hassen Khemiris Pappaklausulen
Seppälä, Mari (2022)
Seppälä, Mari
2022
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201271663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201271663
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen Jonas Hassen Khemirin romaanissa Pappaklausulen esiintyviä isähahmoja sen kautta, miten isähahmot itse kuvailevat omaa isyyttään ja suhdettaan isyyteen. Lisäksi vertailen isähahmoja ja heidän kuvauksiaan omasta isyydestään.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia isähahmoja Khemirin romaanissa esiintyy sekä mitä samankaltaisuuksia ja eroja näiden isähahmojen välillä on. Tutkimukseni avulla pyrin saamaan käsityksen siitä, millainen kuva isyydestä välittyy pohjoismaisen nykykirjallisuuden kautta ja mitä se mahdollisesti kertoo nykyajan pohjoismaisen isyyden normeista ja käytännöistä. Tarkastelen myös, onko tutkimukseni tuloksilla yhtymäkohtia pohjoismaisen tasa-arvoisen vanhemmuuden narratiiviin.
Tutkimusmenetelmänäni käytän hahmoanalyysiä, jonka lähtökohdat ovat tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä ja erityisesti miestutkimuksessa. Tarkasteltavaksi olen valinnut erityisesti sellaiset romaanin kohdat, joissa valitut kaksi isähahmoa puhuvat omasta isyydestään. Aluksi olen muodostanut isähahmoista kokonaiskuvan, jonka jälkeen olen analysoinut hahmoja teoreettisen viitekehyksen pohjalta luomani kategorioiden avulla.
Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana toimii miestutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen käsitteistä muodostamani kategorisointi, jossa isyyttä tarkastellaan muun muassa niin kutsutun uuden isyyden käsitteestä käsin. Uusi isyys sisältää käsityksen modernista isyydestä ja maskuliinisuudesta, jossa isän ja miehen tehtävä ei ole toimia ainoastaan perheen elättäjänä vaan myös lapsen emotionaalisena kasvattajana. Isään ja mieheen liitetään siis myös perinteisesti feminiiniseksi miellettyjä piirteitä ja käytäntöjä, kuten kiinnostus perhe-elämää kohtaan, lapsista huolehtiminen ja kyky ilmaista tunteensa. Vastakohtana uudelle isyydelle tutkimuksessani toimii perinteisempää isäkuvaa edustava isyys, joka perustuu perinteisen maskuliinisuuden käsitteelle. Tämäntyyppiseen isyyteen liitetään sellaisia piirteitä kuin kyky toimia perheen elättäjänä, vahvuus ja itsenäisyys. Tutkiskelen hahmoja myös poissaolevan isän kategorian kautta, eli kiinnitän huomiota siihen, ovatko valitut isähahmot poissaolevia fyysisesti ja/tai henkisesti.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Khemirin romaanin isähahmot ilmentävät isyydessään yhtäältä ennalta määrättyjen kategorioiden piirteitä mutta ovat toisaalta hahmoina monimuotoisia ja vivahteikkaita. Romaanin voidaan ajatella välittävän oman kuvansa nykyajan pohjoismaisesta isyydestä, mutta vaaditaan laajempaa, kenties vertailevaa tutkimusta, jotta saataisiin laajemmin tietoa siitä, miten isyys näyttäytyy nykyajan pohjoismaisissa yhteiskunnissa.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia isähahmoja Khemirin romaanissa esiintyy sekä mitä samankaltaisuuksia ja eroja näiden isähahmojen välillä on. Tutkimukseni avulla pyrin saamaan käsityksen siitä, millainen kuva isyydestä välittyy pohjoismaisen nykykirjallisuuden kautta ja mitä se mahdollisesti kertoo nykyajan pohjoismaisen isyyden normeista ja käytännöistä. Tarkastelen myös, onko tutkimukseni tuloksilla yhtymäkohtia pohjoismaisen tasa-arvoisen vanhemmuuden narratiiviin.
Tutkimusmenetelmänäni käytän hahmoanalyysiä, jonka lähtökohdat ovat tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä ja erityisesti miestutkimuksessa. Tarkasteltavaksi olen valinnut erityisesti sellaiset romaanin kohdat, joissa valitut kaksi isähahmoa puhuvat omasta isyydestään. Aluksi olen muodostanut isähahmoista kokonaiskuvan, jonka jälkeen olen analysoinut hahmoja teoreettisen viitekehyksen pohjalta luomani kategorioiden avulla.
Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana toimii miestutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen käsitteistä muodostamani kategorisointi, jossa isyyttä tarkastellaan muun muassa niin kutsutun uuden isyyden käsitteestä käsin. Uusi isyys sisältää käsityksen modernista isyydestä ja maskuliinisuudesta, jossa isän ja miehen tehtävä ei ole toimia ainoastaan perheen elättäjänä vaan myös lapsen emotionaalisena kasvattajana. Isään ja mieheen liitetään siis myös perinteisesti feminiiniseksi miellettyjä piirteitä ja käytäntöjä, kuten kiinnostus perhe-elämää kohtaan, lapsista huolehtiminen ja kyky ilmaista tunteensa. Vastakohtana uudelle isyydelle tutkimuksessani toimii perinteisempää isäkuvaa edustava isyys, joka perustuu perinteisen maskuliinisuuden käsitteelle. Tämäntyyppiseen isyyteen liitetään sellaisia piirteitä kuin kyky toimia perheen elättäjänä, vahvuus ja itsenäisyys. Tutkiskelen hahmoja myös poissaolevan isän kategorian kautta, eli kiinnitän huomiota siihen, ovatko valitut isähahmot poissaolevia fyysisesti ja/tai henkisesti.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Khemirin romaanin isähahmot ilmentävät isyydessään yhtäältä ennalta määrättyjen kategorioiden piirteitä mutta ovat toisaalta hahmoina monimuotoisia ja vivahteikkaita. Romaanin voidaan ajatella välittävän oman kuvansa nykyajan pohjoismaisesta isyydestä, mutta vaaditaan laajempaa, kenties vertailevaa tutkimusta, jotta saataisiin laajemmin tietoa siitä, miten isyys näyttäytyy nykyajan pohjoismaisissa yhteiskunnissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]