Sivistysjohtajan kompetenssit : vuorovaikutus avaimena onnistumiseen
Manni, Jarno (2021)
Manni, Jarno
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105024225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105024225
Tiivistelmä
Sivistysjohtaja toimii kunnissa toimialansa ylimpänä viranhaltijana, sivistystoimen toimialajohtajana. Toimialojen nimien tai viranhaltijoiden tehtävänimikkeissä on kirjavuutta, koska kukin kunta voi rakentaa organisaationsa haluamallaan tavalla. Tyypillisesti koulutuksesta vastaa sivistystoimi ja sivistystoimea johtaa sivistysjohtaja.
Haastavan tehtävän hoitamisessa sivistysjohtaja tarvitsee kompetensseja. Tämä tutkimus kartoittaa mitä nämä kompetenssit ovat ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Vuorovaikutus nousee tärkeimmäksi kompetenssiksi sivistysjohtajan työssä. Muita kompetensseja ovat kokonaisuuksien hallinta, toimialan tuntemus, lainopillinen osaaminen ja talousosaaminen.
Naisten ja miesten välillä löytyy pieniä eroja kompetenssien priorisoinnissa samoin kuin yli 50 ja alle 50-vuotiaiden välillä. Naiset priorisoivat taloustaitoja hieman miehiä korkeammalle. Miehet puolestaan arvottavat laintuntemusta. Joukossa alle 50-vuotiaat sivistysjohtajat toimialan tuntemus nousee tärkeimmäksi kompetenssiksi.
Tutkimus löytää myös niitä konkreettisia työtehtäviä, joissa sivistysjohtaja toimii ja soveltaa kompetenssiosaamistaan.
Lisäksi tutkimus pohtii kompetenssi-käsitteen monitahoisuutta yksityiskohtaisesti pyrkien selkeyttämään sen olemusta ja kartoittamaan sitä, miten sivistysjohtajat mieltävät kompetenssi-käsitteen työssään. Yleisesti sivistysjohtajat mieltävät kompetenssin tarkoittavan tietyn taitoalueen osaamista yksilötasolla. Toisena vaihtoehtona on erilaisten luonteenpiirteiden, kuten empatia, rauhallisuus, sitkeys ja paineensietokyky luettelu.
Tutkimus on kokonaistutkimus, jossa tutkittava joukko on kaikki Suomen kuntien (N=310) sivistysjohtajat. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla lomakekyselyllä sähköpostin välityksellä. Vastausprosentiksi muodostui 29%.
Haastavan tehtävän hoitamisessa sivistysjohtaja tarvitsee kompetensseja. Tämä tutkimus kartoittaa mitä nämä kompetenssit ovat ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Vuorovaikutus nousee tärkeimmäksi kompetenssiksi sivistysjohtajan työssä. Muita kompetensseja ovat kokonaisuuksien hallinta, toimialan tuntemus, lainopillinen osaaminen ja talousosaaminen.
Naisten ja miesten välillä löytyy pieniä eroja kompetenssien priorisoinnissa samoin kuin yli 50 ja alle 50-vuotiaiden välillä. Naiset priorisoivat taloustaitoja hieman miehiä korkeammalle. Miehet puolestaan arvottavat laintuntemusta. Joukossa alle 50-vuotiaat sivistysjohtajat toimialan tuntemus nousee tärkeimmäksi kompetenssiksi.
Tutkimus löytää myös niitä konkreettisia työtehtäviä, joissa sivistysjohtaja toimii ja soveltaa kompetenssiosaamistaan.
Lisäksi tutkimus pohtii kompetenssi-käsitteen monitahoisuutta yksityiskohtaisesti pyrkien selkeyttämään sen olemusta ja kartoittamaan sitä, miten sivistysjohtajat mieltävät kompetenssi-käsitteen työssään. Yleisesti sivistysjohtajat mieltävät kompetenssin tarkoittavan tietyn taitoalueen osaamista yksilötasolla. Toisena vaihtoehtona on erilaisten luonteenpiirteiden, kuten empatia, rauhallisuus, sitkeys ja paineensietokyky luettelu.
Tutkimus on kokonaistutkimus, jossa tutkittava joukko on kaikki Suomen kuntien (N=310) sivistysjohtajat. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla lomakekyselyllä sähköpostin välityksellä. Vastausprosentiksi muodostui 29%.